torstai 30. maaliskuuta 2017

Kosteutta siellä, kosteutta täällä, kosteutta joka paikassa

Viimeksi mainitsin, että pankin vaihdon yhteydessä otettiin 12 000€ remonttilainaa kylpyhuonetta varten. Homma sitten alkoi maanantaina ja meni heti alusta asti perseelleen. Pinnan alta alkoi ilmestyä huolestuttava lista epäkohtia joita nyt sitten joudutaan korjaamaan, ratkomaan ja selvittelemään kuka maksaa mistäkin.

Kyseessä on vuonna 1990 valmistunut puurakenteinen rivitalo, osa alla olevan listan kohteista on siihen aikaan ollut, uskomatonta kyllä, täysin hyväksyttyjä menetelmiä rakentaessa. Remontin tekijän ja putkimiehen kanssa juteltuna myös erittäin yleisiä, käytännössä samat ongelmat tulevat vastaan melkein jokaisessa kohteessa jossa remonttiin ryhdytään.

Listalta löytyy esimerkiksi seuraavanlaisia ongelmia:

  • Vesieristettä lattialaattojen ja betonin välissä ei ole. Ainoastaan teippikaista lattiavalun ja seinäelementtien liitoskohdassa jotta kosteus ei pääse seinärungon alle.
  • Vesivaraajan ja pesukoneen alla kosteuslukemat betonissa olivat yli mittarin asteikon. Pesukoneen poistoputki on ollut lattiavalussa riittämättömällä tai jopa vääränsuuntaisella kaadolla jonka takia vesi on oletettavasti jäänyt putkeen seisomaan ja lopulta joku liitoksen kumitiiviste on antautunut.
    • kosteuslukemat koko kylpyhuoneessa ja saunassa ovat yli normaalin, kuivan betonivalun, ainoastaan noin 1x2m kokoinen kaistale heti kylpyhuoneen oven edessä on täysin kuiva. Jos saunaa olisi käytetty säännöllisesti tai asunnossa olisi käyttäjiä enemmän kuin me kaksi niin vesiongelma olisi vielä pahempi.
    • Samoin saunassa olevan kuivakaivon kaato kylpyhuoneen varsinaiseen kaivoon on erittäin pienellä marginaalilla toteutettu.
  • Lattiavalun paksuus kaivojen ympärillä on vain noin 20mm, muualla noin 50mm. Valun alla ei ole kunnollista kapillaarista katkoa vaan ainoastaan styrox & muovikalvo.
  • Saunassa pintapaneelien alla olevan alumiinieristeen saumat olivat teippaamatta, ilman poistoputken ympärys teippaamatta.
    • Samoin koko kylpyhuoneen osalta katon läpiviennit oli teipattu riittämättömästi, maalarinteipillä ja liian pieniltä alueilta, osassa läpivienneistä ei teippejä ollenkaan.
  • Palokatkona toimivan seinän kipsilevyjen jättö vajaamittaisiksi korkeussuunnassa koska materiaalissa on ilmeisesti loppunut pituus kesken tekijöiltä. Nyrkin kokoinen aukko yhdessä kulmassa ei ainakaan mitään palon etenemistä hidasta.

Tästä on sitten seurannut:
  • Lattian vesivaurio
    • Betoni on kauttaaltaan märkää. Pahimmilla kohdilla kosteus on mennyt myös reilusti betonista läpi alla olevaan hiekkaan usean kymmenen sentin syvyyteen.
  • Naapurin vastaisen seinän (palokatko) kipsilevyjen vesivaurio noin 30cm korkeuteen saakka suihkunurkkauksessa sekä pesukoneen & vesivaraajan takana
  • Saunan ja kylpyhuoneen välisen seinärungon vesivaurio 10cm korkeuteen saakka, seinä jouduttiin purkamaan kokonaan.

Tilanne on tällä hetkellä se, että taloyhtiö arpoo kuka hoitaa lattiavalun kuivatuksen. Toinen vaihtoehto on piikata lattia kokonaan auki ja tehdä pohja uusiksi kunnollisella kapillaarikatkolla sekä varmistetusti oikeilla putkistojen kaadoilla. 

Tiedossa on siis ainakin parin päivän tauko remontin etenemisessä ja meillä tilapäisen majoituksen kustannukset juoksevat koko ajan. Olin jo yhteydessä vakuutusyhtiöön, mutta sieltä ei sanottu mitään varmaa ennen kuin ovat saaneet arviot ongelman syystä ja laajuudesta joko urakoitsijalta tai taloyhtiön kautta. Siihen saakka mennään siis säästöjen avulla eteenpäin ja katsotaan sitten joskus jos/kun jostain jotain rahaa saadaan takaisin päin.


Tämmöstä täällä tällä kertaa. Päivitellään tilannetta ja puretaan omaa pääkoppaa tänne julkiselle foorumille urakan edistyessä, josko se hieman helpottaisi stressiä joka tällä hetkellä tuntuu jo siellä oman kestokyvyn ylärajoilla.

Toivottavasti muilla menee paremmin nyt kun aurinkokin on alkanut paistaa mukavasti tuolla ulkona :)

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Hei hei Danske, tervetuloa Nordea

Noin siinä sitten pääsi käymään että pankki vaihtuu Danskesta Nordeaan. Kyseessä ei ole niinkään rahallisella perusteella tehty päätös vaan muutamien pienien seikkojen summa joita koitan itselleni tässä kirjata ylös tulevaisuutta varten ja samalla avata pankinvaihtoon liittyviä seikkoja muille sitä harkitseville.


Taustaa


Kilpailutin asuntolainaani vuoden 2015 loppupuolella jolloin Nordea olisi tarjonnut 0.8-0.9% marginaalia, nyt sain marginaaliksi saman 1.0% joka on ollut jo Danskessa. Jälkiviisaana vaihto olisi kannattanut tehdä siis jo tuolloin :D Nyt muutokset entiseen ovat kuukausittaisen laskutuspalkkion putoaminen 2.50€ -> 2.30€ ja miinusmerkkisen Euriborin kokonaiskorkoa marginaalin alapuolelle tiputtavan vaikutuksen poistuminen. Tällä hetkellä kokonaiskorkoni on Danskessa jotain 0.93% ja jatkossa siis vähintään 1.0%.

Kuten sanottua niin noita marginaaleja suurempi merkitys ja sysäys vaihtoon on olleet pienet seikat jotka ovat kasautuneet vuosien mittaan. Dansken maksutaulukko on aika karua luettavaa ja maksut ovat nousseet omasta mielestäni aika paljon suht lyhyessä ajassa. Heillä on myös ollut järjestelmässä muutamia virheitä jotka ovat painaneet kokemustani alaspäin. Esimerkiksi heidän maksuihinsa lisäämä kulu e-laskujen tekstiviesti-ilmoituksista ei kohdallani ole pelannut ollenkaan. Kyseisen maksun lanseerauksesta on ilmeisesti tullut ilmoitus verkkopankkiin, mutta asetuksien muuttaminen on jätetty sitten täysin asiakkaan tehtäväksi, eikä tuo paikka löydy ihan heittämällä mistä muutoksen voi ilmoituskäytäntöihin tehdä. Kun laskut alkoivat sitten kohdallani rullata viime vuoden syksyllä, niin ne kohdistuivat syystä tai toisesta asuntolainaani. Oli aika outoa nähdä siellä 75snt tai 1€ suuruisia miinuslukuja joille ei ollut mitään selitystä veloituksen tapahtumatiedoissa.


Laskelmat


Lainamääräni siirron hetkellä on noin 48060€ jolloin uusi korko on aloitushetkellä 480,6€ vuodessa, vanhalla korolla se olisi 446,96€. Pankkiasioiden (lainan) siirrosta Nordea veloittaa 300€ kertamaksun joten tekisin siis Nordeaan vaihdon myötä ensimmäisenä vuonna noin 300+33,60€ tappiota, mutta onneksi asia ei ole ihan noin yksinkertainen ;)

Danskella on erittäin kovat maksut jos et ole asiakkuusohjelman kahdella ylimmällä tasolla kolme tai neljä. Kolmostason asiakkuuteen oikeuttaa 50 000€ määräinen asiakkuus heillä, alle tuon tiputtaessa putoat kakkostasolle ja sitten parinkymmenen tuhannen kohdalla ykköstasolle. Kolmostasolla yli 50 000€ asiakkuudella olen maksanut pankkipalveluista 1.5€/kk eli 18€ vuodessa, plus 0.20€/kk enemmän asuntolainan laskutuspalkkiota.

Nuo kun ottaa huomioon niin Nordea ei olekkaan enää kuin 300+13€ kalliimpi ensimmäisenä vuonna. Tilanne kääntyy päälaelleen kun asiakkuuteni määrä Danskessa putoaisi ennen kesäkuuta alle tuon 50 000€ rajapyykin. Siinä vaiheessa iskee päälle kakkostason maksut jotka tarkoittaisivat 4.40€ kuukausittaista palvelumaksua vain siitä ilosta, että minulla on palvelut heidän pankissaan. Tuo 4.40€ tarkoittaa 53€ vuosittaista menoa ja kappas, Nordea onkin jo useamman kympin halvempi vuositasolla kuin Danske. Muutama kymppi vuodessa ei tunnu paljolta, mutta kymmenessä vuodessa laskin säästäväni noin 500€ tällä vaihdolla vaikka ottaa huomioon tuon 300€ kertamaksun pankkiasioiden vaihdosta.


Pohdintaa


En edes laske tässä mukaan sitä, että alle 10 000€ asiakkuudella Danske perii ihan mukavan 6.40€ suuruisen kuukausimaksun. Jos tuon ottaa huomioon niin lyhennystahdilla 300€/kk viimeisen 10 000€ lainamäärän maksamiseen menee noin 33 kuukautta. Eli toisin sanoen viimeisen vajaan kolmen vuoden aikana maksaisin Danskelle 213€ asiakasmaksuja siitä ilosta että käytän heidän pankkipalveluaan :D

En vain yksinkertaisesti tykkää ajatuksesta, että vaikka hoidat asiasi mallikkaasti monta vuosikymmentä niin lopulta maksusi kasvavat kun lainasi on vähentynyt tuon rajapyykin alle. Sijoitushinnasto on sillä tasolla ettei Dansken kautta kannata piensijoittajan sijoitusasioitaan hoitaa ja se vie siten pohjan koko asiakkuudelta jos hoitaa lainansa kunnialla ja saa ne alle kymppitonnin suuruisiksi.

Ymmärrän kyllä pankin ajatuksen jossa asiansa hyvin ja lainansa nopeasti hoitava asiakas on "huono asiakas" koska hän ei tuo rahaa pankille kuten asiansa hitaammin ja isommilla summilla hoitava asiakas, mutta jos hyvää asiakasta rankaistaan kepillä niin kuinka pankki olettaa tämän asiakkaan pysyvän heidän kirjoillaan ja ottavan myös seuraavan lainansa tältä kyseiseltä pankilta? Nykyaikana kilpailutus on tehty helpoksi ja pankkiasiat siirtyvät suht kivuttomasti pankista toiseen joten ei ole mitään syytä pysyä sellaisen pankin asiakkaana joka tarjoaa rahallisesti huomattavasti huonommat edut kuin joku toinen pankki.

Tuo 500€ ei siis tosiaan summana tuossa ajassa ole merkitsevä, enemmän minua kismittää Dansken tapa kohdella ja rahastaa asiakasta joka on hoitanut asiansa heillä moitteettomasti viimeiset kaksikymmentä vuotta.


Käytännön vaiheet muutoksessa


Loppujen lopuksi tuo muutos on nykyään helppo tehdä. Kävin Nordeassa allekirjoittamassa asiakkuussopimukset, maksukorttisopimuksen, lainasopimukset ja palvelujen siirtovaltuutuksen jolla pankki hoitaa varojeni siirron, entisen lainan poismaksun sekä e-laskusopimusten siirron pankista toiseen. Vähän kuin puhelinliittymää vaihtaisi ja operaattori hoitaa kaiken yhteydenpidon ja irtisanomiset entisen operaattorin suuntaan :)

Sovittiin, että tilini ja korttini Danskessa irtisanotaan 17.3 ja lainat & varat siirtyvät Nordeaan pakollisen odotusajan loputtua 23.3.2017. Jostain tuntemattomasta syystä pystyn edelleen kirjautumaan Dansken verkkopankkiini ja siellä on edelleen varat ja lainat hyvin paikoillaan. Osottelen tässä nyt huomista ja jos ei perjantaina aamusta ole näkyvää muutosta tapahtunut niin laittelen viestiä Nordeaan.

Tuo on pieni epäkohta tässä siirrossa, mutta oletan että niitä tulee kohdalle aina vaikka miten tietojärjestelmät kehittyisivät. Samanlainen huolenaihe oli kun huomasin Nordean myöntämän MasterCardin käytettävissä olevan luoton olevan 2925€ vaikka sopimuksiin kirjattiin 3000€ enkä ollut saanut vielä edes korttia käsiini, tunnusluvusta puhumattakaan. Selvisi, ettei Nordean 'Avainasiakas'-tieto ollut mennyt eteenpäin luottopuolelle ja olivat sen takia perineet avausmaksun kortista, luotto korjattiin kyllä samana päivänä kun asiasta kyselin joten siinä mielessä nopeaa toimintaa :)


Remonttilaina


Otin Nordeasta pankkipalvelujen siirron yhteydessä myös remonttilainan kylpyhuonetta varten. 12 000€ ja täsmälleen samat ehdot kuin asuntolainassakin. Jonkin verran joudun tuohon laittamaan omia rahoja päälle jotta saa tarvittavat kalusteet, yms. jutut hankittua, mutta sen takia on onneksi tuo puskurivarasto olemassa josta voi rahaa lainata ilman Visan tai Mastercardin törkeitä korkokuluja.

Ennen maksoin asuntolainaa Danskelle pois noin 280€/kk+koron, nyt maksan Nordealle kahta lainaa saman verran ellen jopa kympin tai pari vähemmän. Lisää voimaa sijoituspuolelle siis ja remontin ansiosta asuntoni arvo kasvaa karkeasti laskien 10%, päätyen sadan tuhannen euron suuremmalle puolelle :)



Onko muut kilpailuttaneet ja vaihtaneet asuntolainojensa tarjoajia viime aikoina, millaisia kokemuksia teille aiheesti on kertynyt?

tiistai 7. maaliskuuta 2017

Veronmaksajain keskusliitto - mitä, missä, häh?

Sain eilen soiton kyseisestä "puljusta" ja aika agressiivisesti koittivat kaupata jäsenyyttään. Loppuvuosi olisi maksanut kuulemma vain 33€ ja siihen olisi saanut heidän julkaisemansa Taloustaito-talousaikakauslehden samaan pakettiin.

Rahoistaan edes vähän kiinnostuneena en kuitenkaan suin päin jäseneksi lähtenyt vaan ilmoitin ensin hieman tutkivani heidän palveluitaan ja liittyväni sitten nettisivujen kautta jos tunnen tarvetta heidän palveluilleen. Pienen selvittelyn jälkeen sain seuraavan listan oleellisimmista palveluista:

  • Taloustaito-lehti joka tarjoaa ajankohtaista tietoa taloudesta ja verotuksesta
  • "Lobbaus" päättäjien suuntaan veroasioissa
  • Asiantuntija&lakimiespalvelut jäsenille verotukseen liittyvissä seikoissa
  • Koulutuksia ja "veroiltoja" joissa saa infoa talouteen ja verotukseen liittyvistä asioista

Ihan ensimmäisenä täytyy kysyä itseltään, että mitä noista asioista ei voi saada muualta, tai onko yhden järjestön vaikuttaminen valtion päättäjien suuntaan niin tehokasta, että siitä on oikeasti hyötyä. Tuosta yhteydenpidosta päättäjien suuntaan en oikein löytänyt ainakaan Googlen kautta konkreettisia esimerkkejä muulla kuin mielipidetasolla. Eli liitto on antanut ainakin joissain asioissa julkisuuteen lausunnon jossa paheksutaan päättäjien aikeita ja koetetaan muuttaa suuntaa antamalla näennäisesti mahdollisia vaihtoehtoisia toimenpiteitä saman lopputuloksen saavuttamiseksi. Siitä en tiedä ovatko nuo vaihtoehdot realistisia, laskelmiahan ei uutisien mukana yleensä julkaista vaan oletetaan ihmisten uskovan niitä tehdyn jossain kulissien takana. Toisaalta olisikin aikamoinen ihme jos joku osapuoli kertoisi rehellisesti kuinka on istuttu konjakkilasien kanssa saunaillassa ja mietitty laskimien kanssa miten molempien osapuolten tavoitteet saavutetaan ja positiivinen julkisuus taataan kaikille.

Sitten ne toiset kysymykset jotka koskettavat taloudestaan kiinnostunutta ihmistä arkipäiväisessä toiminnassa. Miksi maksaisin talousuutisista kun ne voi lukea internetistä tai käydä kirjastossa, tuoko Taloustaito minulle mitään uutta ja ihmeellistä pöytään? Entä ovatko nuo asiantuntijapalvelut niin hyviä ja onko niille tarvetta niin usein, että niistä kannattaa maksaa? Kuitenkin verottaja palvelee suhteellisen hyvin suurimmilla paikkakunnilla sekä verkossa, enkä usko asiantuntijoiden osaavan antaa sen parempia laillisia neuvoja kuin verottajan tai tämän blogiyhteisönkään. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa voi aina ns. koittaa kepillä jäätä verottajan suuntaan kunhan oma tulkintasi pysyy laillisuuden sisäpuolella. Mitään tuossa ei tietääkseni menetä, korkeintaan verottaja hylkää näkemyksesi.

Itseäni jäsenyydessä kiinnostaa eniten nuo koulutukset ja veroillat joissa olisi mahdollisuus kenties verkostoitua ja saada hyviä vinkkejä. Huonona puolena noissa taas on, koulutukset ovat maksullisia tapahtumia joista jäsenenä saat vain pienen alennuksen. Koulutusten hinnat ovat mielestäni myös aika korkeita joten täytyisi tosi tarkkaan miettiä mihin sen useamman satasen laittaa. Esimerkiksi webinaari työmatkat verotuksessa maksaa jäsenille 290€+alv ja muille 350€+alv joten yksityishenkilön työmatkat saavat olla aika mutkikkaita jos tuota tuntee tarvitsevansa. Tällä hetkellä auki olevat koulutukset ovat näköjään muutenkin suunnattu yrityspuolen tai hallinnon edustajille.

Nettisivujen listoja tutkiessa tälle maanosalle ei osu minkäänlaista mainittavaa aktiviteettia noiden koulutusten tai veroiltojen suhteen eli hyödyksi jäävät webinaarit joihin voi osallistua kotikoneelta, tai sitten matka Helsinkiin (näyttäs olevan yleisin paikka) ja kappas, jäsenyyden vuosihinta pomppaakin 50€ kertaheitolla, satasen jos käyt kahdesti ja niin edelleen. Veroillat ovat avoimia kaikille joten niihin pääsisi sisään myös ilman jäsenyyttä jos vaan pokka kestää mennä maksamatta palvelusta. Oletukseni on, että noita kustannuksia et saa mitenkään pitävästi perusteltua verotuksessa verovähennyksien puolelle.

Liiton yhteistyökumppaneilta saa alennusta tietysti tuotteista, esimerkiksi vakuutuksista, mutta koska kilpailutan vakuutuksiani säännöllisesti niin näiden etujen käyttäminen saattaisi sitouttaa vaihtoehtoon joka ei ole itselleni normaalitilanteessa se edullisin mahdollinen. Senkin osion hyöty jää siis aika arveluttavaksi.


Lopputulos


En näe jäsenyydestä itselleni mitään maata mullistavaa hyötyä tässä vaiheessa. Uskoisin saman koskevan suurinta osaa muistakin "nuoremmista" talousasioistaan huolehtivista ihmisistä ja hyötyjen tulevan esille vasta kun tulomuotoja on useampia. Kun omistaa vuokra-asuntoja, saa palkkatuloja sekä pääomatuloja niin tilanne voi olla erilainen ja silloin neuvoista ja vinkeistä voi olla oikeasti jopa rahallista hyötyä. Katson siis tilannetta uudestaan kun asuntoasiat omalta kohdalta selviävät tässä vuoden mittaan ja osinkotulot kasvavat nelinumeroisiin summiin jossain vaiheessa tulevaisuudessa :)



Oletko sinä veronmaksajain keskusliiton tai jonkin muun talousliiton jäsen? Mitkä palvelut ja hyödyt vaikuttivat liittymiseesi?

torstai 2. maaliskuuta 2017

Talous 2/2017

Samalla asialla taas kerran. Pyörät pyörii ja näyttää siltä, että olen vihdoin saamassa kunnolla kiinni plusmerkkisestä tilisaldosta :)

talous 2/2017
Pieni muutos näkymään taas kerran. Tammikuun kohdalla kuva levisi kettumaisesti tekstille tarkoitetun alueen oikealle puolelle peittäen lukemieni blogien luettelon. Lisään tähän kenties jossain vaiheessa vielä yhden sarakkeen johon tulee vertailu edelliseen kuukauteen, tai sitten keskiarvo koko vuoden siihen astisesta kertymästä jonka avulla näkee helposti ollaanko menty keskiarvon yli vai ali :)

Ei mitään ihmeitä, netto-osinkoja muutama roponen jenkkilän puolelta, koulutusreissun päivärahat ja palkkanauha yhdellä palkattomalla vapaapäivällä miinustettuna. Säästöprosentti nousi tammikuun 21% -> 24% vaikka tuloja oli vähemmän.

Menojen osalta silmään pistää asumiseen mennyt 441€, tuo sisältää kuitenkin sekä kuukauden sähkön siirtomaksu, kolmen kuukauden sähkön kulutuslaskun sekä helmikuun&maaliskuun yhtiövastikkeet jotka päätin maksaa kerralla pois kun verkkopankkiin satuin palkkapäivän jälkeen eksymään.

Harrastuslaskuissa on myös helmi- sekä maaliskuun salimaksut jotka maksoin kerralla pois joten maaliskuussa jää yhtiövastikkeen ja salimaksun poistuman verran enemmän rahaa yhteen tärkeään menoon.

Ruokalasku+eväslasku on ilahduttavalla tasolla kerrankin! Avokki osti meille semmosen hienon kuplakoneen Tokmannilta jolla olen päräytellyt itselleni vichyt ja siihen tiivisteenä lisännyt energiajuomasysteemit sekaan, veikkaan säästön ruokalaskussa syntyvän suurimmalta osin juuri noiden heräteostoksien poistumisen vaikutuksesta! Aiemmin olen käynyt useamman kerran viikossa ruokatunnilla hakemassa euron-kahden tölkin energiaa ja samalla koriin on eksynyt "vähän muutakin evästä".

Flunssakausi vei mehut ja lisäsi lääkekuluja reilusti, tammikuussa meni parikymppiä ja helmikuussa sitten jo nelisenkymppiä lääkkeisiin. Syntymäpäivälahja kummitytölle ja veljenpojan tulevaisuuden rahastoon laitettu parikymppinen imaisi 70€. Sänkyä makselen edelleen aivan itse vaikka siinä molemmat nukutaankin, 200€ siitä hyvästä Visan syövereihin.


Projekti asuntokauppa


Pidettiin kuntotarkastus talossa josta oltiin tehty tarjous. Siellä ilmeni seikkoja jotka saivat meidän perääntymään kaupasta joten ilmotettiin välittäjälle ettei olla valmiita allekirjoittamaan papereita. Tuosta tarkastuksesta seuraa nyt sitten puolen tonnin lasku, mutta sen maksaa tietyllä tavalla mielellään koska ilman sitä oltaisiin saatettu viiden vuoden päästä olla kiinni huonossa talossa terveytemme menettäneinä. Mitään varmaa ei selvinnyt nykytilanteen perusteella, mutta talon menneisyydessä on muutamia huolestuttavia seikkoja. Eli olisihan tuo voinut olla hyväkin talo, mutta kun puhutaan kuusinumeroisista summista ja seuraavan parinkymmenen vuoden mittaisesta sijoituksesta, niin koskaan ei voi olla liian varovainen.

Tuo tulee kuitenkin rasittamaan maaliskuun taloutta erittäin reilusti joten jostain menoista täytynee tinkiä vaikka sali&yhtiövastike onkin maksettu pois jo helmikuussa. Säästötilille en halua kajota koska siellä oleva kolme tonnia on varattu tulevaan oviremonttiin nykyisen asunnon kohdalla.

Metsästys jatkuu, katsotaan mimmosia taloja tältä seudulta tulee vastaan tässä kevään mittaan. Vai aletaanko suunnittelemaan suosiolla talopaketin hankkimista uudelle tontille :)