sunnuntai 28. elokuuta 2016

Hätävaratilin arviointi

Seuraa pohdintaa hätävaratilistä, sen kattavuuden tarpeesta sekä omasta tilanteestani. Kaikki tämä on varmasti monelle tuttua jo muista blogeista, mutta ajattelin nyt oman tilanteeni pohdinnan pohjustamiseksi kirjoitella erittäin suppean tiivistelmän hätävaratilistä ja sen käsitteestä :)

Mihin hätävaratiliä tarvitaan?


Esimerkki: pesukoneesi hajoaa. Sinulla on kolme vaihtoehtoa:
1) Osta uusi kone Visalla ja maksa siitä hyvästä seuraavan vuoden ajan korkoa pankille.
2) Yritä korjauttaa vanha tai pese pyykit muualla. Tänä päivänä koneita ei juurikaan korjata koska sen hinta on hyvin lähellä uuden ostamista. Myöskin pyykkien raahaaminen muualle pesuun voi olla hankalaa ja polttoainetta kuluu.
3) Olet säästänyt pahan päivän varalle 3000€. Otat sieltä uuden koneen vaatiman summan 500€ ja kerrytät saldon sitten seuraavan vuoden aikana pikkuhiljaa takaisin alkuperäiseen tasoonsa.

Minkä noista valitset?

Paljonko on tarpeeksi?


Tämä on ihan henkilökohtainen ratkaisu, mikä summa sinut saa tuntemaan itsesi turvalliseksi? Joillekin riittää tonni, toisille kaksi, jotkut ottavat puolen vuoden palkkakertymän ja jotkut luottavat Visaan. Itse ajattelin ensin kerryttää pari tonnia, sitten se oli vuoden pakollisten menojen verran eli reilusti yli 5000€, sitten päätin tyytyä tasoon 4000€ jolla laskelmieni mukaan olisin tullut toimeen yhdeksän kuukautta ilman minkäänlaisia tuloja.

Tärkeintä on, että kyseisellä summalla pärjää muutaman kuukauden sosiaalitukien viivästyessä tai jos samalla kertaa iskee pesukoneen hajoamisen päälle esimerkiksi autoremontti. Jos työsuhteesi on vakaa ja näkymät hyvät (irtisanomisaika kuitenkin yleensä kuukauden tai enemmän) niin osan hätävarasta voi kattaa Visalla ja riittävällä luottolimitillä. Täytyy vaan pitää se saldo nollassa jotta on sitten tarpeen tullen vara käyttää sitä korttia! :)

Toisille tuo Visan käyttö ei sovi syystä tai toisesta ja sen kanssa on muutenkin oltava varovainen. Viimeisessä hädässä, eli säännöllisten tulojen lähtiessä alta, sitä ei voi käyttää koska takaisinmaksu on haastavaa. Tässä tilanteessa ainut vaihtoehto on turvautua joko omaisuuden myyntiin tai kerrytettyyn pahan päivän rahastoon. Omaisuuden myynti on hidasta ja saatava tuotto arvausten varassa, hätävaratilin saldo taas käytettävissä samantien ja tilin saldo on koko ajan tiedossa.

Käytä Visaa siis vain kun olet 100% varma kyvystäsi maksaa saldo kokonaisuudessaan pois tulojen ollessa vielä säännölliset!

Muutoksia omaan tilanteeseeni


Hätävaratilin saldo oli pitkään tosiaan 4000€ lukemassa ja sen päälle sinne oli kertynyt vaivihkaa vielä noin 450€ tuonkin päälle ns. ylimääräistä. Nyt maksoin elokuussa kesän aikana kertyneen Visalaskun ja viimeisen keittiölaskun jonka takia saldo putosi tuohon asettamaani 4000€ summaan.

Sitten iski Nordnetin kampanja jossa sai ostaa ilman kaupankäyntikuluja kahdenkymmenen maailman suurimman firman osakkeita. Koska sijoitustoimintani on vielä alussa ja hajautusta tarvitaan "nopeasti" niin tartuin tuohon. Ensin otin viisisataa käyttötililleni, sitten siirsin kaksi 500€ erää salkkuuni. Noilla tarttui matkaan pienet osat kolmesta jenkkifirmasta jotka maksavat ihan sujuvaa osinkoa useamman kerran vuodessa. Jokainen toimeksianto olisi muuten maksanut 15€ eli tuolla keinolla "säästin" 45€ ja sain hajautuspohjaa salkulleni. Nyt voin sitten jatkossa keskittyä lisäämään osuuksiani noissa sekä ennestään omistamissani kohteissa eikä uusien lisäämiselle ole ihan niin tulenpalavaa kiirettä.

Hätävaratilillä on tällä hetkellä siis 4000€ sijasta 2500€. Ajattelin loppuvuoden aikana nostaa tuon tasalukemaan 3000€, mutta en ole ollenkaan varma onko järkevää pitää suurempaa summaa käytännössä nollakorkoisella säästötilillä (Dansken korko säästötilille etutasolla 3 on 0.6%). Kuukausittaiset asumis- ja lainamenoni ovat alle 600€, siihen ruoka ja auto plus muut yleishyödykkeet niin silti ollaan alle tonnissa. Asuntolainaa on maksettu etupainotteisesti jo yli tonnin verran eli voin tarvittaessa jättää lainan maksamatta noin neljän kuukauden ajan. Visa on nollissa joten pieniä eriä varten sieltäkin löytyy limittiä toisen 3000€ verran.

Kolmella tonnilla on siis oletettavasti mahdollista pärjätä lähes puoli vuotta ilman mitään tuloja. Kuulun työttömyyskassaan joten noin pitkää rahatonta pätkää tuskin on tulossa lähitulevaisuudessa. Eihän sitä tietysti koskaan tiedä, mutta näin järjellä ajateltuna tuommosen summan pitäisi riittää. Ja viime hädässähän nuo hätävaratililtä sijoitussalkkuun tehdyt siirrot on mahdollista peruuttaa myymällä sijoituksia :)


Ja menköön nyt sitten tämäkin. Kun kerta uhkakuvia maalaillaan seinälle, niin onko kenelläkään tietoa/kokemusta minkälaisiin omaisuuseriin tai säästötililtä löytyviin varoihin Kela/sosiaalitoimisto reagoi jos joutuisi yleisen tukijärjestelmän piiriin? Tietääkseni olemassaolevat sijoitukset vaikuttavat heti jos asiointi vaihtuu Kelan tiskiltä sosiaalitoimistoon, mutta kuinka suuri säästötilin saldo menee vielä ns. normaalina heidän kirjanpidossaan? Omistusasunto ei tietääkseni ole automaattinen hylkyperuste tuen saamiselle, mutta lainanhoitomenoihin sitä kautta ei apua saa vaikka kokonaisuudessaan asuminen tuleekin vuokralla asumista edullisemmaksi?


Vielä olisi viikko kesälomaa jäljellä, täytynee yrittää nauttia kun kelitkin tuntus paranevan syyskuuta kohden mennessä. Hyvää loppukesää myös kaikille muille :)

5 kommenttia:

  1. Joo kyllä joku 3000€ on ihan tarpeeksi hätävaraa. Siihen vielä 3000€ visa, mahdollisuus ottaa lainaa osakkeita vastaan yms..

    VastaaPoista
  2. Toiseksi viimeisen kappaleen kysymykseen minulla ei ole omakohtaista tietämystä, mutta VelatOn -blogissa on kyseistä aihettakin sivuttu. Toimeentuloturva on myös aika tarkasti säänneltyä/normitettua joten ihan laista ja asetuksista voisi löytyä valistusta. Minulle on kuitenkin muodostunut käsitys että koska kyseessä viimeinen "oljenkorsi" niin kaikki omaisuus asuntoa ja kulkuneuvoa lukuunottamatta on realisoitava ja käytettävä kohtuulliseen elantoon ennen toimeentulotuen saamista.

    VastaaPoista
  3. Aiemmin tuli turvallinen olo vasta reilusta 10 k€:n käteisvarannosta mutta nyttemmin olen päästänyt sen tippumaan n. 5 k€:n tuntumaan, sillä voin tarvittaessa ottaa halpaa Superluottoa salkkua vastaan. Toivottavasti ei käy köpelösti sitten jos romahdus tulee eikä uskalla ottaa lainaa vakuusarvojen tippuessa :p

    Mutta niin, puskurirahaston suuruus riippuu tietty menoista. Näin perheellisenä haluan kyllä pitää sen mieluusti tuolla 4-5 tonnin tienoilla.

    VastaaPoista
  4. Minulla on hätävaratilillä tasan nolla euroa. Jos jokin isompi maksu tulee eteen, niin maksan ensin visalla ja sitten maksan visan saldon pois myymällä osakkeita (tai otan lainaa osakkeita vastaan).
    Jollain 3000 euron hätävarasaldolla menettää keskimäärin 150 euroa vuodessa potentiaalisia tuottoja.

    VastaaPoista
  5. Hätävarasumma on kyllä todella tapauskohtainen; siihen vaikuttaa niin paljon henkilön varat, velat, työtilanne ym. asiat. Sekä tietenkin oma turvallisuushakuisuus/riskinottohalukkuus.

    Mä pidän yleensä käyttötilillä 200-1000 € ylimääräistä, säästötilillä n. 1000-1500 €, ja lisäksi varoja löytyy sitten eri pituisilla varoajoilla lisää eri talletus- ym. tileiltä. (plus myös rahastosijoituksista vois ottaa jos tulis oikein hätä). Haluan varmaan kuitenkin aina pitää asunnon ja rahastojen ulkopuolella n. 5000 €.

    Eri tukimuodoissa on eri säädökset siitä, miten varallisuus, ja mikä varallisuus, vaikuttaa. Säännöt myös muuttuu välillä.

    Toimeentulotuesta käsitykseni on samanlainen kuin Megillä, eli että siinä tosiaan kaikki ei-asuntovarallisuus pitäisi käyttää elämiseen ensin.

    Asumistukea kai voi saada omistusasunnonkin vastikkeeseen, mutta asumistukeenkin vaikuttaa varallisuus; siinä lasketaan sijoitusten laskennallinen tuotto, joka lisätään hakijan laskennallisiin tuloihin, joka vaikuttaa tuen määrään.

    Ansiopäivärahaan tai peruspäivärahaan ei vaikuta pääomatulot, mutta työmarkkinatukeen vaikuttaa, taisi tosin olla aika heikko se tuen vähennysvaikutus, tai siis että aika suuret tulot saa olla, ennen kuin täydestä tuesta ositellaan.

    VastaaPoista