sunnuntai 28. elokuuta 2016

Hätävaratilin arviointi

Seuraa pohdintaa hätävaratilistä, sen kattavuuden tarpeesta sekä omasta tilanteestani. Kaikki tämä on varmasti monelle tuttua jo muista blogeista, mutta ajattelin nyt oman tilanteeni pohdinnan pohjustamiseksi kirjoitella erittäin suppean tiivistelmän hätävaratilistä ja sen käsitteestä :)

Mihin hätävaratiliä tarvitaan?


Esimerkki: pesukoneesi hajoaa. Sinulla on kolme vaihtoehtoa:
1) Osta uusi kone Visalla ja maksa siitä hyvästä seuraavan vuoden ajan korkoa pankille.
2) Yritä korjauttaa vanha tai pese pyykit muualla. Tänä päivänä koneita ei juurikaan korjata koska sen hinta on hyvin lähellä uuden ostamista. Myöskin pyykkien raahaaminen muualle pesuun voi olla hankalaa ja polttoainetta kuluu.
3) Olet säästänyt pahan päivän varalle 3000€. Otat sieltä uuden koneen vaatiman summan 500€ ja kerrytät saldon sitten seuraavan vuoden aikana pikkuhiljaa takaisin alkuperäiseen tasoonsa.

Minkä noista valitset?

Paljonko on tarpeeksi?


Tämä on ihan henkilökohtainen ratkaisu, mikä summa sinut saa tuntemaan itsesi turvalliseksi? Joillekin riittää tonni, toisille kaksi, jotkut ottavat puolen vuoden palkkakertymän ja jotkut luottavat Visaan. Itse ajattelin ensin kerryttää pari tonnia, sitten se oli vuoden pakollisten menojen verran eli reilusti yli 5000€, sitten päätin tyytyä tasoon 4000€ jolla laskelmieni mukaan olisin tullut toimeen yhdeksän kuukautta ilman minkäänlaisia tuloja.

Tärkeintä on, että kyseisellä summalla pärjää muutaman kuukauden sosiaalitukien viivästyessä tai jos samalla kertaa iskee pesukoneen hajoamisen päälle esimerkiksi autoremontti. Jos työsuhteesi on vakaa ja näkymät hyvät (irtisanomisaika kuitenkin yleensä kuukauden tai enemmän) niin osan hätävarasta voi kattaa Visalla ja riittävällä luottolimitillä. Täytyy vaan pitää se saldo nollassa jotta on sitten tarpeen tullen vara käyttää sitä korttia! :)

Toisille tuo Visan käyttö ei sovi syystä tai toisesta ja sen kanssa on muutenkin oltava varovainen. Viimeisessä hädässä, eli säännöllisten tulojen lähtiessä alta, sitä ei voi käyttää koska takaisinmaksu on haastavaa. Tässä tilanteessa ainut vaihtoehto on turvautua joko omaisuuden myyntiin tai kerrytettyyn pahan päivän rahastoon. Omaisuuden myynti on hidasta ja saatava tuotto arvausten varassa, hätävaratilin saldo taas käytettävissä samantien ja tilin saldo on koko ajan tiedossa.

Käytä Visaa siis vain kun olet 100% varma kyvystäsi maksaa saldo kokonaisuudessaan pois tulojen ollessa vielä säännölliset!

Muutoksia omaan tilanteeseeni


Hätävaratilin saldo oli pitkään tosiaan 4000€ lukemassa ja sen päälle sinne oli kertynyt vaivihkaa vielä noin 450€ tuonkin päälle ns. ylimääräistä. Nyt maksoin elokuussa kesän aikana kertyneen Visalaskun ja viimeisen keittiölaskun jonka takia saldo putosi tuohon asettamaani 4000€ summaan.

Sitten iski Nordnetin kampanja jossa sai ostaa ilman kaupankäyntikuluja kahdenkymmenen maailman suurimman firman osakkeita. Koska sijoitustoimintani on vielä alussa ja hajautusta tarvitaan "nopeasti" niin tartuin tuohon. Ensin otin viisisataa käyttötililleni, sitten siirsin kaksi 500€ erää salkkuuni. Noilla tarttui matkaan pienet osat kolmesta jenkkifirmasta jotka maksavat ihan sujuvaa osinkoa useamman kerran vuodessa. Jokainen toimeksianto olisi muuten maksanut 15€ eli tuolla keinolla "säästin" 45€ ja sain hajautuspohjaa salkulleni. Nyt voin sitten jatkossa keskittyä lisäämään osuuksiani noissa sekä ennestään omistamissani kohteissa eikä uusien lisäämiselle ole ihan niin tulenpalavaa kiirettä.

Hätävaratilillä on tällä hetkellä siis 4000€ sijasta 2500€. Ajattelin loppuvuoden aikana nostaa tuon tasalukemaan 3000€, mutta en ole ollenkaan varma onko järkevää pitää suurempaa summaa käytännössä nollakorkoisella säästötilillä (Dansken korko säästötilille etutasolla 3 on 0.6%). Kuukausittaiset asumis- ja lainamenoni ovat alle 600€, siihen ruoka ja auto plus muut yleishyödykkeet niin silti ollaan alle tonnissa. Asuntolainaa on maksettu etupainotteisesti jo yli tonnin verran eli voin tarvittaessa jättää lainan maksamatta noin neljän kuukauden ajan. Visa on nollissa joten pieniä eriä varten sieltäkin löytyy limittiä toisen 3000€ verran.

Kolmella tonnilla on siis oletettavasti mahdollista pärjätä lähes puoli vuotta ilman mitään tuloja. Kuulun työttömyyskassaan joten noin pitkää rahatonta pätkää tuskin on tulossa lähitulevaisuudessa. Eihän sitä tietysti koskaan tiedä, mutta näin järjellä ajateltuna tuommosen summan pitäisi riittää. Ja viime hädässähän nuo hätävaratililtä sijoitussalkkuun tehdyt siirrot on mahdollista peruuttaa myymällä sijoituksia :)


Ja menköön nyt sitten tämäkin. Kun kerta uhkakuvia maalaillaan seinälle, niin onko kenelläkään tietoa/kokemusta minkälaisiin omaisuuseriin tai säästötililtä löytyviin varoihin Kela/sosiaalitoimisto reagoi jos joutuisi yleisen tukijärjestelmän piiriin? Tietääkseni olemassaolevat sijoitukset vaikuttavat heti jos asiointi vaihtuu Kelan tiskiltä sosiaalitoimistoon, mutta kuinka suuri säästötilin saldo menee vielä ns. normaalina heidän kirjanpidossaan? Omistusasunto ei tietääkseni ole automaattinen hylkyperuste tuen saamiselle, mutta lainanhoitomenoihin sitä kautta ei apua saa vaikka kokonaisuudessaan asuminen tuleekin vuokralla asumista edullisemmaksi?


Vielä olisi viikko kesälomaa jäljellä, täytynee yrittää nauttia kun kelitkin tuntus paranevan syyskuuta kohden mennessä. Hyvää loppukesää myös kaikille muille :)

torstai 25. elokuuta 2016

Yhden lainan mies, keittiö maksettu

Kesän viimeinen lomajakso yhteensä kolmesta menossa kovaa vauhtia ja elokuun laskut maksettu. Samalla tuli maksettua kesän aikana makuuhuoneremontin ja muiden sisustushommien yms, myötä kertynyt Visalasku 665€ pois sekä viimeinen erä keittiölainasta 251€. Noin isojen kertaerien maksaminen samassa kuussa ei onnistunut ilman uhrauksia, jouduin polttamaan hätävaratilin saldosta jonkin verran. Hätävarabudjettiin on muutenkin tiedossa pieniä muutoksia pakollisten menojen tippumisen takia, mutta niistä enemmän omassa tekstissään.

About 3500€ suuruinen keittiölaina otettiin viime syksynä muistaakseni lokakuussa ja maksueriä oli alkuperäisen suunnitelman mukaan 30kpl. Laina olisi siis tullut maksettua alkuperäisen suunnitelman mukaan vasta huhtikuussa 2019(?), nyt maksukuukausia kertyi kymmenen. Korko lainalla on/oli 0%, mutta laskutusmaksua Handelsbanken peri alussa 4€/kk ja nyt kesällä summa nousi lukemaan 5€/kk. Säästöä siis ihan tuon pelkän laskutuslisän poistumisen myötä (30kk-10kk)*5€ = 100€.

Lainan poistuminen tarkoittaa, että minulla on niskassani jäljellä enää asuntolaina, 50k€ ja risat. Kuukausittaiset menot putosivat keittiölaskun poistumisen myötä 300-400€ ja pakolliset asumismenot ovat jatkossa siis vastike 150€, sähkölasku keskimäärin 50€ ja asuntolainan lyhennys+korko 350€ eli yhteensä alle 600€. Summa vastaa noin neljäsosaa nettopalkastani eli silläkin asteikolla lukema on melko alhainen, puolet menee lainanlyhennykseen jonka voi lukea omalla tavallaan myös säästämiseksi varallisuusasteen noustessa jokaisen maksun myötä. Tässä vaiheessa alkaa myös näkyä hyöty jonka voi saada kun valitsee vuokralla asumisen sijasta omistusasumisen. Tietysti vaatii joko yhden lainan riittävän pienellä maksuerällä, tai sitten lainan jakamisen kahteen erään kuten itse tein ja toisen maksamisen pois reilusti etuajassa.

Tuo 600€ kustannus asumisesta kahdelle ihmiselle ei ole mielestäni millään asteikolla mitattuna paha rasti hoitaa. Meillä on tällä hetkellä pieniä järjestelyjä tehtynä jonka takia maksan itse molempien osuuden asumisesta, mutta tulevaisuudessa tuonkin pitäisi jakaantua tasaisemmin avokin kanssa :)

Oletteko itse maksaneet ns. kulutuslainoja huomattavasti alkuperäistä suunnitelmaa nopeammin? Onko asiassa tullut ongelmia esimerkiksi pankin puolelta kun olette lainan maksamisen jälkeen ilmoittaneet luoton sulkemisesta/asiakkuuden päättämisestä? Kuulemani perusteella on nimittäin odotettavissa, että Handelsbanken yrittää suostutella minut pitämään tuon Aktiiviraha-luoton voimassa vaikka saldo onkin nollassa. Ihan vaan siltä varalta, että "jos joskus tekee mieli ostella kivoja asioita ennen tilipäivää".

Saavat tosin pettyä jos moista edes ehdottavat :D

torstai 11. elokuuta 2016

Autovakuutus kilpailutettu

Vihdoin ja viimein sain tänkin homman aikaiseksi. Halvempi vakuuttaja oli siis tiedossa jo aikoja sitten, mutta en ole saanut vertailtua tarkkaa säästösummaa ennen tätä hetkeä. Alkusysäyksen vaihdolle antoi aikanaan Ananas  omassa blogissaan ja viimeisimmäksi asiasta muistutti Rikas Erakko omassa blogissaan.

Vuosittain olen noita vakuutuksiani ja muita sopimuksia aina ynnäillyt, mutta autovakuutuksen hinta on jostain syystä pysynyt tähän mennessä riittävän edullisella tasolla nykyisellä palveluntarjoajallani IF-vakuutusyhtiöllä, hinta vuodelle 2016 on 80,23*2 = 160,46€. Ananaksen innoittamani tein kuitenkin vertailua jo aiemmin POP-Vakuutuksen hinnoilla ja nyt vaihtaessani vuoden vakuutusmaksuksi muodostuu yhdessä erässä 125,84€ bonusprosentin ollessa 73%. Maksimiprosentti on 77% eli vielä on muutama vuosi kerättävää halvimpiin mahdollisiin vakuutuksiin :)

Säästöähän tuosta kertyy 160,46-125,84 = 34,62€ vuodessa. Summa ei päätä huimaa eikä sillä kuuhun mennä, mutta kuten työttömyyskassojen kohdalla, kyseessä on lakisääteisesti ohjattu palvelu jonka takia saan täysin samat palvelut ja minimivakuutuksen hinnasta riippumatta. Jos autossani olisi lisäksi kaskovakuutus niin sen kohdalla olisi syytä sitten tarkistaa vakuutusehdot, omavastuuosuus ja esimerkiksi kysellä vakuutusyhtiöstä heidän käytäntöjään epäselvissä tilanteissa joita tulee mieleen.

Mitään negatiivista sanottavaa minulla ei ole IF-yhtiöstä, asiointi on toiminut hyvin sen yhden kerran kun heidän kanssaan jouduin juttelemaan joskus seitsemän vuotta takaperin. Muuten yhteydenpito on ollut nollissa puolin ja toisin, vakuutuslaskut tulevat ajallaan tekstiviesti-ilmoituksen kera ja ne saa maksettua verkkopalvelussa. Jos joku miinus täytyy antaa niin se on tuo heidän verkkopalvelunsa, se tuntuu mielestäni aika vanhentuneelta ja jopa hieman kömpelöltä (ainakin viimeksi kun makselin vakuutuslaskua). Ensin täytyy kirjautua palveluun verkkopankkitunnuksilla, sitten avata/tallentaa koneelle/tulostaa vakuutuslasku, kirjautua ulos palvelusta ja sitten vielä mennä oman pankin verkkopankkiin syöttämään kyseiset tiedot. Kaipa nykyaikana voisi linkittää vakuutuslaskun suoraan verkkopankkiin "maksa"-painikkeella jolloin järjestelmä kysyy avainluvut, jne ja laskuttaa sen automaattisesti. E-laskuun saakka en itse IFin kanssa päässyt, mutta jatkossa autovakuutus saa tulla suoraveloituksella Danskeen.

Nyt olen sitten vain tyytyväinen tuohon päälle kolmenkympin säästöön ja laitan sen tuottamaan jotain. Kyseisellä rahalla pystyy maksamaan esimerkiksi melkein yhden kuukauden korkomenot asuntolainasta, kymmenessä vuodessa tuolla summalla maksaa noin vuoden ylimääräiset korot :)

keskiviikko 10. elokuuta 2016

Toistuvien maksujen/lainojen maksaminen kerralla koko vuodeksi?

Kuinka moni maksaa asuntolainaansa joka kuukausi lyhennyserän ja koron verran, tai yhtiövastiketta samalla jaotuksella? Entä auto- tai kotivakuutusta, autoveroa tai muita maksuja neljässä erässä per vuosi?

Joskus tuo on tietysti lainaehtojen sanelema pakko, mutta omalla kohdallani voin tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä haluni mukaan maksuttomasti. Olenkin tässä pari päivää nyt miettinyt tuota yhdistelmää jossa joka kuukausi menee 300€ asuntolainaan, noin 40€ sen korkoihin ja 150€ yhtiövastikkeeseen, joka kuukausi siis 500€ kiinteä kustannus asumisesta. Autovero tulee kahdessa erässä noin 100€*2 ja autovakuutus myös kahdessa erässä noin 100€*2.

Olen ruvennut ajattelemaan, että miksei asiaa voisi tehdä myös toisella tavalla, miksi en säästäisi vuoden mittaan erilliselle tilille tiettyä summaa ja rysäyttäisi tammikuussa kaikkia pois kerralla? Vähän kuten Visan kanssa, kerralla pois jotta korkokulut eivät ala juoksemaan.

Kun laskee yhteen nuo summat mitä vuoden mittaan tulee ja makselen niitä aina pienissä erissä niin summa kuulostaa pahalta:
-asuntolaina 12*300=3600
-yhtiövastike 12*150=1800€

Asumiseen menee vuodessa siis 5400€, asuntolainan korkoa ei voi maksaa kerralla koko vuodeksi vaan se menee automaattisesti joka kuukausi joten sen jätin pois. Yhtiövastikkeen määrääkin tarkistetaan aina huhtikuussa eli sitä ei voi maksaa yhdessä erässä jos meinaa tammikuussa asian hoitaa.

Mitäs jos tammikuussa heittäisin säästötilin 4000€ saldosta vaikkapa puolen vuoden verran maksuja eli 1800€ suoraan asuntolainaan? Näin saisin varmistettua suhteeni pankkiin puoleksi vuodeksi vaikka mitä ongelmia tulisi eteen, samalla poistuisi 300€ kuukausittainen meno tililtäni joten voisin laittaa kyseisen summan sijoituksiin keräämään pientä korkoa vuodeksi. Toisena plussana tuossa menettelyssä olisi aleneva korko kertaheitolla. Kun tällä hetkellä kokonaiskorkoni on 50500*0,95% = 39,98€/kk niin maksamalla kerralla 1800€ lainaa pois olisivat puolen vuoden korkokustannukseni  48700*0,95% = 38,55€/kk. Samaan tietysti pääsen normaalisti 300€/kk lyhentämällä, mutta myöhemmin :)

Autoveron ja autovakuutuksen vaihdan yhteen erään heti seuraavien laskutuskausien tullessa vastaan, säästän pari euroa laskutuslisiä molemmissa eikä tarvitse huolehtia auton pakollisista maksuista enää kuin kerran vuodessa. Tähän mennessä olen ajatellut kahdessa erässä tulevan laskun tasaavan menoja, mutta jos minulla on varaa normaalien maksujen päälle maksaa tällä hetkellä 300-400€/kk keittiön kulutuslainaa niin eihän tuommosten maksustakaan pitäisi itselleen kynnyskysymystä muodostaa.

Myös yhtiövastikkeen voi maksaa kerralla pois, ensi tammikuun-huhtikuun maksut ovat 600€ joten kertamaksulla saisin tuon 150€/kk summan vapaaseen käyttööni ajalle helmikuu-huhtikuu.

Ainut miinus tuossa tavassa on se, että täytyy pystyä varmistamaan säästöasteensa vuoden mittaan jotta alkuvuodesta on aina olemassa rahat seuraavaan isoon maksuryppääseen. Eli sijoitukset on tehtävä ns. lyhytkestoisina kohteisiin joista rahat voi nostaa voitolla pois aina tammikuussa, mahdollisimman pienellä riskillä tietysti. Hyvänä puolena sitten tosiaan se, että raha tekee töitä kunnolla loput 11kk vuodesta, jos vaan onnistuu sijoittamaan rahat fiksusti ja ei pelkää myöskään luopua sijoituksista kun lainojen maksun aika koittaa.


Ihan mielenkiinnosta, onko olemassa kuinka paljon ihmisiä jotka maksavat koko vuoden lainat yhdessä erässä, vai onko 12 erää vuodessa oletustapa jota kaikki noudattavat? :)

tiistai 2. elokuuta 2016

Heinäkuun 2016 tulot ja menot

Tuttua huttua. Huonosti meni, mutta annettakoon se anteeksi lomien ja sen aiheuttamien ylimääräisten menojen takia.

Tuloja heinäkuussa oli 2289€ ja risat, kolme sataa hävisin kun otin kahden viikon kesälomasta kolme päivää palkattomana säästääkseni lomapäiviä talven ajalle. Menoja yhteensä 2363€ joten yhteistulos miinuksella 74€ ja risat. Säästöön meni säälittävät 34€, sijoituksiin automaattisiirto 300€, kummatkaan eivät ole tuossa yhteistuloksessa mukana koska eivät ole varsinaisesti menoja.


Ei mitään erikoisempia kohteita. Polttoainekulut pysyivät lomasta huolimatta alle satasen, Visaan joutui kauhomaan 214€ takaisin, en edes muista mitä sen kautta ostin. Keittiölaskuun meni 400€ ja jäljelle jäi vielä vajaa 250€ joten elokuussa se tulee maksetuksi kokonaisuudessaan.

Huomattavia epäonnistumisia oli remontointiin & sisustukseen mennyt 383€, ostin keittiöön viimeisiä tarvikkeita jotta remontti valmistuisi kokonaisuudessaan, aloitin makuuhuoneen rempan ostamalla laminaatit&askeleristeen joilla korvataan vanha muovimatto. Ruokaan meni heinäkuussa 367€ ja eväisiin, ravintoloihin ynnä muihin 200€ ja risat. Lomareissulla paloi kymppejä eväisiin, mutta tuo ruokalasku on taas täysi mysteeri koska olin yhden kokonaisen viikon pois kotoa melkein kokonaan.

Tämän vuoksi aloitankin nyt elokuulle projektin jossa seuraan päivittäin mihin kaikkeen rahani menevätkään! Kirjaan päivittäin menot ylös vihkoon ja kirjoittelen kuun lopussa yhteenvetoa eri kohteista, kenties jopa ihan päiväkohtaisen selonteon julkisesti ruodittavaksi :)


Yhteenvetona heinäkuusta:



Säästöprosentti pysyy kohtuullisella tasolla ainoastaan asuntolainalyhennyksen ja sijoitusten vuoksi, muuten setelit lentelivät taivaan tuuliin :D Tietysti kun hätävaratilin saldo on plusmerkkinen ja edelleen yli 400€ yli asettamani rajan niin varsinaista tarvetta sijoitusten ja asuntolainan lyhennyksen ulkopuoliselle säästämiselle ei ole.

Josko suunta muuttuisi elokuun jälkeen kun keittiölaskuun uppoava 15% osuus kokonaismenoista vapautuu muuhun käyttöön. Sitten lainoja on jäljellä enää yksi (asunto) ja uutta en ihan heti ole ottamassa jos itse saan asiasta päättää. Kylpyhuone kaipaisi uusia laattoja, mutta se saa kyllä odottaa ensi vuoteen jotta saan kerrytettyä edes hieman pääomaa sijoitusten puolelle :)