torstai 21. tammikuuta 2016

Vuoden 2016 tavoiteseuranta - hätävararahasto kasassa

Noniin, niinhän siinä sitten kävi etten malttanut odotella tän asian kanssa normaalin maksusuunnitelman mukaan mentynä tiedossa ollutta neljää kuukautta. Pari viikkoa sitten oltiin siis säästötilin osalta vielä noin kolmentuhannen euron lukemissa. Palkkapäivänä viikko sitten meni 250€ kuukausittainen siirto, ja koska joulukuun 2015 aikainen verokortin muutos vaikutti vielä tammikuun tuloverotukseenkin antaen tonnin ylimääräistä normaaliin verrattuna niin maksoin tänään loput mitä säästötilin saldosta puuttui 4000€ summan saavuttamiseksi. Ensimmäinen vuoden 2016 tavoitteista on siis saavutettu!

Kuinka pitkälle 4000€ hätävara riittää


Pikaisella laskutoimituksella ja karkeasti pyöristellen viime vuonna menoja on ollut noin 1500€ kuukaudessa, otin tuossa huomioon että asuntolainaan menee normaalilla maksusuunnitelmalla nykyään enään alle 350€/kk. Tuosta 1500€ summasta voi vähentää vielä 150€ keittiön laskutuksen ylimääräistä lyhennysosuutta (perusmaksu on noin 150€/kk, olen lyhentänyt 300€/kk), 50€ auton hallipaikkamaksua josta pääsen eroon heti jos löydän autolle ilmaisen säilytyspaikan, 48€ punttisalimaksua josta pääsen eroon kuukauden irtisanomisajalla, ruokalaskusta 300€ voi vähentää 100€ jos oikein paha kuukausi osuu kohdalle, jne. 

Jos lasken vain täysin pakolliset menot niin lista on about seuraava:
  • -Ruoka 300€
  • -Asuntolaina&pankkimenot 350€
  • -Sähkö 70€
  • -Yhtiövastike 150€
  • -Automenot/muut kulkuvälineet 50€
  • -Puhelinlasku 25€

Jätin keittiön maksuosuuden tuosta pois koska se on ns. poistuva kulu ennen vuoden loppua. Yhteensä menoja siis noin 950€, pyöristetään tonniin pienen pelivaran saamiseksi. Listalta puuttuu tietysti myös lääkemenot, vaatteet, ynnä muut, mutta olen ollut aina huono shoppailija joten uskon noihin kohteisiin menevien rahojen olevan erittäin minimaalisessa osassa menoista. Kirpparit on myös keksitty joten tuskinpa suuria menoeriä kuukausittain tulee koskaan osumaan omalle kohdalleni.

Yllä olevan listan kohteista avopuoliso hoitaa ruokamenoista 50% sekä sähkön&yhtiövastikkeen joten oma osani on noin 650€. Neljä tuhatta euroa riittää siis noin puoleksi vuodeksi. Olen myös maksanut asuntolainaan tällä hetkellä päälle 2kk puskuria joten 2kk ajan voisin jättää lyhennykset tekemättä maksaen vain korot eli noin 60€/kk. Tuosta kertyy 290€/kk pelivaraa joka tarkoittaa kahden kuukauden puskurikertymällä vajaan kuukauden jatkoaikaa selviämiselle. Tavoitteenahan on maksaa asuntolainaa 400€ kuukaudessa joka kerryttää jatkuvasti sinne lisää puskuria. Vuoden lopulla toivon olevani tilanteessa jossa asuntolainaan on maksettu 6kk verran puskuria eli 290*6=1740€, joka taas tarkoittaisi vielä ylimääräisen kahden ja puolen kuukauden selviämisbudjettia.

Jos paska siis osuu tuulettimeen vuoden 2016 lopussa tai myöhemmin niin tuolla 4000€ hätävararahastolla ja asuntolainaan maksetulla puskurilla voisi selvitä tarvittaessa yli yhdeksän (9) kuukautta ilman yhteiskunnan tukia. Koska olen työttömyyskassan jäsen niin noin pitkälle venyvä kausi ilman mitään tuloja on nykypäivänä käytännössä mahdoton. Katson hätävararahaston siis enemmän kuin riittäväksi ja voin omasta mielestäni laittaa helmikuusta eteenpäin tuon hätävaraan korvamerkityn 250€/kk parempaan käyttöön :)

Tässä vaiheessa on pakko havahtua siihen mitä kaikkea voi saavuttaa kun seuraa rahavirtojaan oikeasti listaamalla kohteet kuukausittain. Kun aloittelin tätä julkista seurantaa vuoden 2014 loppupuoliskolla niin ylimääräisen rahan määrä tuntui olevan täysin mitätön, kaikki rahat olivat kiinni lainojen maksussa tai muissa "tärkeissä menoissa". Nyt kun vuoden 2015 aikana pääsin jyvälle asioista ja eroon ylimääräisistä menoista & kulutuksesta niin rahaa tuntuu tulevan kuvainnollisesti ovista ja ikkunoista, vaikka tulopuolen saldo on pysynyt samana. Mikähän tilanne mahtaisi olla jos asiaan olisi herännyt vaikka viisi tai jopa kymmenen vuotta aiemmin?


Paljonko Sinulla on hätävararahastoa, tai paremminkin kuinka pitkään olet laskenut selviäväsi sen turvin jos pahin mahdollinen toteutuu?

torstai 14. tammikuuta 2016

Suomalaisten varautuminen eläkkeelle - Mikä mättää pt2?

Millaisilla tuloilla&säästöillä tulet toimeen ja miten hyvin?


Jatketaan mihin edellisessä osassa jäätiin. Laitan muutamia hatusta vedettyjä esimerkkejä joista jokainen voi miettiä miten se osuu omaan tilanteeseen ja mitä voisi muuttua jos pääsee "seuraavalle pykälälle". Näitä on monessakin blogissa käsitelty, mutta kertaus on opintojen äiti ja aina voi jollekin tarttua jotain korvan taakse erilaisista tyyleistä laskea asiaa.

Oletetaan, että esimerkkimme Pekka on syntynyt vuonna 1980 ja hänelle on kertynyt tähän mennessä eläkettä 300€ tehtyjen työvuosien perusteella, Pekka eläköityy kun ikää napsahtaa lain vaatima minimi 66v ja 7kk mittariin. Luultavasti eläkkeisiin tehdään ennen tuota vielä useampi leikkaus ja eläkeikäkin voi kasvaa useammalla vuodella joten monttu saattaa kutsua harmittavan nopeasti työuran päättymisen jälkeen.

Pekka1:


Asuu vuokralla, vuokra 600€/kk+sähköt&laskut 200€, ei säästöjä. Hän tarvitsee siis eläkettä 800€ pelkkien asumiskustannusten peittämiseen. Eläkelaskurin perusteella tätä summaa varten Pekka1 tarvitsee 1200€/kk kuukausitulot katkeamatta eläkeikään saakka. Oletettavasti muuhun elämiseen menee toinen mokoma 800€/kk joten vaadittava kuukausitulo onkin jo 3200€!

Moni köyhyysrajan alla elävä tai pienituloinen kuuluu juurikin tähän vuokralla asujien joukkoon joilla on pieni eläke eikä säästöjä eläkettä varten. He rasittavat julkista taloutta kaikkein eniten toimeentulotukien muodossa niin työuran aikana kuin eläkkeelläkin. Päättäjillä pitäisikin olla nykyistä huomattavasti suurempi intressi heitä kohtaan ja luoda keinoja joilla tulotasoa & omaa säästämistä eläkettä varten voitaisiin tukea.

Pekka2:


Asuu vuokralla samoilla kustannuksilla kuin Pekka1, mutta on säästänyt vuosien mittaan 50 000€. Jos Pekka on havahtunut säästämiseen vasta nelikymppisenä niin tuo tarkoittaisi 160€ kuukausittaista säästötavoitetta 26v aikana. Ei kai tuo säästö ole mahdoton saavuttaa, vaikka lisätöitä etsimällä? Jos Pekka on havahtunut ajoissa parikymppisenä niin aikaa on 46v jolloin kuukausittainen säästömäärä onkin vain 90€! Opiskelija ottaa tuon helposti käytännössä ilmaisesta opintolainasta ja suoraan amattikoulusta valmistunut putkimies heittää jo kolminkertaisen summan sivuun?

Noilla säästöillä Pekka2 hoitaa esimerkiksi asumiskustannuksia 62.5kk verran eli viiden vuoden ajan. Hän selviää siis viisi vuotta eläkkeelle jäämisen jälkeen helposti vaikka tuloja olisikin työuran aikana ollut vain tuo 1200€/kk.

Hitaammin käytettynä hän voi maksaa 50% kuukausittaisista asumismenoista kymmenen vuoden ajan pelkillä säästöillä eli hänelle jää kuukausittain käyttöön 400€ jos eläke ja asumismenot ovat sama 800€. Eläköitymisiän ollessa lähes 67v tuo kymmenen vuoden avustus asumismenoihin on jo pitkä aika. Jos tuo 50 000€ on sijoitettuna 4% tuotolla ja 30% verolla niin Pekka2 saa eläkeiän alussa päälle 100€/kk pääomatuloja ja se osaltaan hidastaa pääoman syömistä eli kassa riittää pidemmälle kuin kymmeneen vuoteen.

Pekka3:


Pekka3 on onnistunut maksamaan asuntolainansa pois ja hänellä on 100 000€ arvoinen omistusasunto jossa kuukausittaiset asumismenot ovat 300€. Pekalla ei ole säästöjä ja 2500€/kk tuloilla hänelle on kertynyt eläkettä saatavaksi 1300€/kk, asumismenojen jälkeen käyttöön muihin menoihin jää siis 1000€, terveyden reistaillessa lääkekulut vievät tuosta 100€. Pekalle pamahtaa 20k€ putkiremontti joten Pekka3 on kusessa koska käytettävissä olevat varat ovat vain 900€/kk joista ruoka&auto&yms vievät 400€.

Koska jäljelle jäävää tuloa on enää 500€/kk ja Pekka3 ei ole hoitanut raha-asioitaan kovinkaan hyvin asuntolainan lisäksi (säästöjen puute), hän joutuu huonolla tuurilla myymään asuntonsa koska pankki kieltäytyy antamasta lainaa maksukyvyn ollessa heikko. Jos Pekka3 pystyy laittamaan asuntonsa lainan vakuudeksi ja lyhentää lainaa sitten tuon 500€/kk hänellä menee kaikki liikenevä kolmen vuoden ajan remontin maksamiseen. Kun eläkeikä on lähemmäs 67v niin tuo kolme vuotta on pitkä aika, sillä ajalla olisi varmasti mukava esimerkiksi reissata kun terveys on vielä siinä kunnossa että reissuun kykenee.

Pekka4:


Pekka4 on onnistunut myös maksamaan asuntolainansa asunnon arvon ollessa 100 000€, asumismenot ovat 300€/kk. Muista poiketen hänellä on osinkoja tuottavissa sijoituksissa 70 000€ ja tuottoprosentti on keskimääräinen 4%. Veroprosentin ollessa pääomalla 30% hänelle kertyy vuodessa 2000€ ylimääräistä rahaa taskuun. Tuloja työuralla on ollut myös keskimääräinen 2500€/kk jolla hän on saanut itselleen 1300€/kk eläkkeen. Osingoista kertyy 166€/kk joten sillä hän maksaa 55% kuukausittaisista asumismenoista hautaan saakka. Eläkkeestä hänelle jää siis käyttöön 1300€-134€-100€ lääkkeistä = 1066€.

Koska Pekalla on pääomatuloja 2000€ vuodessa niin hänellä on paremmat mahdollisuudet saada pankista lainaa koska pelkästään noilla 2000€ osingoilla hän on maksanut 20 000€ remontin kymmenessä vuodessa. Hänellä on myös vaihtoehtoisesti vara maksaa remontti myymällä sijoituksiaan, jolloin hänelle jää vielä 50 000€ eli 4% tuotolla ja 30% verolla 1400€ vuoteen osinkotuloja eläkkeen päälle. Tuolla summalla käy jo kerran vuoteen kolmen viikon reissussa Välimerellä tai Thaimaassa lämmittelemässä.

Pekka5 eli oma tilanteeni:

Pekka5 kuvastaa omaa tilannettani ja on siis ennustus tulevasta tilanteestani. Olen syntynyt vuonna 1985 joten eläkeikäni tämän hetken tiedon mukaan koittaa 67v iässä. En muista tarkkaa eläkekertymääni, mutta kymmenen vuotta työtä tehneenä käytän tuota 300€ arviota. Noilla tiedoilla eläkkeeni tulisi olemaan 1900€/kk. Asumismenojen oletan olevan noin 300€ (maksettu asunto arvolla 100 000€), laskujen 100€, ruokalaskun hidastuvan aineenvaihdunnan takia nykyistä pienempi eli sanotaan nyt 200€, lääkekulujen 100€ ja auto&kulutusmenojen 200€/kk, yhteensä menoja siis 900€/kk. Tuohon pitäisi tietysti laskea vielä inflaation määrä jotta voidaan verrata, mutta lasketaan nyt noilla tiedoilla.

1900€-900€ jättäisi 1000€/kk ylimääräistä, plus asunnossa kiinni oleva 100 000€ joka on mahdollista muuttaa rahaksi tarpeen vaatiessa vaihtamalla halvempaan. Tuollahan potkii jo nätisti. Mutta laitetaanpas siihen tänä vuonna alkavat säästöt mukaan ja katsotaan vaikutus jos oletan eläväni vaikkapa 90-vuotiaaksi eli eläkeikää ehtisi viettämään 23v:

100€/kk = 1200€/v: Säästöaika 36v eli kertymä 43200€ ilman korkoja. Ei vaikeuksia saavuttaa kenelläkään ja antaisi 156€/kk lisää rahaa käytettäväksi.

300€/kk = 3600€/v: kertymä ennen eläkettä 129600€, antaisi koko eläkeiälle 470€/kk lisää rahaa käyttöön eli 50% menoista, tuolla pitäisi tulla toimeen jo ilman minkäänlaisia ongelmia.

Jos olisin aloittanut kymmenen vuotta sitten niin tuolla 100€/kk summalla olisin saavuttanut eläkeikään mennessä 55200€ josta tulisi eläkkeellä tuhoten tuplat eli 200€/kk käytettäväksi. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan voi oikeastaan tehdä muuta kuin toivoa, että on parempi aloittaa myöhään kuin ei milloinkaan.

Haavekuva:


Lyhyesti: Joko erittäin valikoivaan työtilanteeseen eli työtä kaksi päivää tai alle viikossa. Mieluiten tietysti kokonaan pois pakollisesta työelämästä. Molempien olisi suotavaa toteutua 50-vuotiaana.

Kuukausittaiset menot pitäisi pyrkiä painamaan alle 1000€. Jotta pääsen eläkeikään 67v kynnykselle tarvitsen säästöjä 1000€/kk*12kk*17v=204 000€. Jotta saavutan tuon aikataulussa minun tulisi säästää 10200€ jokainen vuosi ennen kuin täytän viisikymmentä. Tarkoittaisi siis 35% säästöprosenttia kuukausituloista. Eihän tuon pitäisi olla edes vaikeaa kun nyt olen tunkenut pelkästään asuntolainaan 40% verran tuloistani! Marginaaliakin on siis välissä joten esimerkiksi jälkikasvun ei pitäisi ainakaan täysin romuttaa tuota tavoitetta, hidastaisi kylläkin varmasti.

Tässä pitää tietysti huomioida, että jos katoaisin vakituisesta työelämästä 17v ennen aikojaan ja söisin sitten matkalla eläkkeelle tuon pääoman niin tulossa oleva eläke putoaa sen mukaisesti eikä varastoon jää mitään. Tarvittava summa on siis oikeasti huomattavasti enemmän.

Koitetaanpas siis 50% säästötavoitteella. Tuo määrä tarkoittaisi noin 1200€/kk säästötavoitetta, 14400€ vuoteen ja kahdessakymmenessä vuodessa sillä saisi kasaan 288000€ ilman korkoefektin vaikutusta. Osinkoja tuosta aiemmilla tuotto-odotuksilla ja veroilla 8064€ vuoteen eli 672€ kuukauteen. Ja mikä parasta, tuo osinkojen määrä tarkoittaa ettei pääomaa tarvitse syödä siinä matkalla kohtuuttomasti, eli eläkkeellä on sitten valittavana joko osingoilla elämisen jatkaminen tai pääoman syöminen ja pienemmän perinnön jättäminen. Tuo on 67% menoistani ja kun laskee summalle vielä korkoa korolle efektin 20v säästöajalla niin uskon eläkkeeni olevan täysin ylimääräistä kassavirtaa vaikka työura jäisi kesken 50v kohdalla.

Uskallan siis väittää, että säästämällä 50% tuloistani minun olisi mahdollista jäädä vakituisesta työelämästä pois viisitoista vuotta ennen virallista eläkeikää. Ja tämähän koskee sitten kaikkia, jos pystyt säästämään 50% kahden tonnin tuloista tai vaikka tonnin tuloista niin lopputulos on sama!

Mitä siis oikeasti tulee tehdä jos haluat varautua eläkepäivien menoihin?


Jos jätetään pois markkinoiden heilahtelut ja mahdollisten pörssiromahdusten riskit niin vastaus tulikin laskettua tuossa yllä. Kerrytä minimissään tuo 50 000€ erilliselle säästötilille omistusasunnon lisäksi, tai vielä parempi, sijoita tuo 50 000€ mahdollisimman aikaisessa vaiheessa jotta kerrytät korkoa korolle-efektin avulla vielä suuremman pesämunan eläkepäiviä varten. Sitten voit eläkkeellä valita joko "osinkojen ottamisen & laihemman elämän & isomman perinnön" tai "pääoman tuhoamisen & luksuselämän & pienemmän perinnön" jättämisen välillä.

Kuten tuolta ylempää voi päätellä niin huonoilla tuloilla ja säästökyvyillä on varmasti parempi elää vuokralla kuin omistusasunnossa koska vuokralaisella ei ole mitään velvotteita remonttikustannuksista, ne kantaa vuokranantaja. Omistusasujalla tulisi olla AINA säästöjä takataskussa jotta pystyy hoitamaan remonttikustannukset myös pienemmän eläkekertymän kanssa. Muuten voi koittaa se mainitsemani asunnon myynti alihintaan ja muutto vuokralle tai huonompitasoiseen kämppään.


Tällaista tällä erää. Omia ajatuksiani ja laskelmiani selkeytti huomattavasti, antoi myös hieman tavoitetta sijoitustoimintaan heti alkumetreiltä lähtien. Toivottavasti joku muukin saa tästä ajattelemisen aihetta taloutensa suunnitteluun. Kommentit ja vasta-argumentit tottakai tervetulleita, saattaa avartaa näkökantojani vielä lisää :)

Suomalaisten varautuminen eläkkeelle, mikä mättää, pt1?

Tämä mietiskely perustuu puhtaasti Taloussanomien uutiseen suomalaisten kyvyttömyydestä ajatella säästämistä eläkepäiviä varten. Uutinen perustuu Finlandia Groupin kyselytutkimukseen, artikkeli löytyy tästä. Teen tämän kahdessa osassa koska mietiskelystä tuli niin pitkä etten usko kenenkään jaksavan lukea koko roskaa yhdessä erässä :D

Mistä on kyse


Uutisessa siis kerrotaan, että suomalaiset ajattelevat tarvitsevansa keskimäärin yli 50 000€ säästöjä eläkepäiviään varten, eläkejärjestelmän kestävyyteen tulevaisuudessa ei uskota ja palvelujen saatavuuden uskotaan heikkenevän. Harva on kuitenkaan ajatellut, saati tehnyt asian eteen mitään ennen kuin puoli vuosisataa elämää on takana ja eläke alkaa konkreettisesti lähestyä. Miksi suomalaiset heräävät ajatukseen näin myöhään? Ja mikä vielä huolestuttavampaa, miksi se hoidetaan liian useissa tapauksissa ensisijaisesti asunnon kautta? Suora lainaus tekstistä:

Suomalaisille suosituin tapa huolehtia eläkepäivien taloudesta on kyselyn mukaan omaan asuntoon sijoittaminen. Noin neljäsosa kertoi maksaneensa asuntolainaansa reippaasti pois.

Tässähän kokee itsekkin tietynlaisen pistoksen sydämessään. Olen maksanut nyt omaa asuntolainaani hätävaratilille säästämisen ohella pois enemmän kuin olisi kenties pitänyt ja samalla sijoitusten tekeminen on lykkääntynyt ainakin puolellatoista vuodella (blogin aloitus).

Eläkkeellä velaton asunto tarkoittaa kyllä matalia asumiskustannuksia jos on valinnut asuinpaikkansa ja talotyyppinsä oikein, mutta omistusasuminen ei todellakaan ole ilmaista. Monesti kun se 20v laina on maksettu niin päälle alkaa juuri eläkkeen alkamisen jälkeen puskea kattoremontit, putkiremontit ja isommat täyssaneeraukset talon rakenteissa. Miten nämä rahoitetaan jos eläkesäästäminen tapahtuu suurimmaksi osaksi asuntolainaa pois maksamalla? Putkiremontti maksaa monessa tapauksessa helposti useita kymmeniä tuhansia joten kyse ei ole pikkurahoista. Jos sinulla ei ole ennestään varaa sen maksamiseen niin pahimmassa tapauksessa joudut myymään asuntosi remontin alla reiluun alihintaan. Uskoisin pankkien antavan tulevaisuudessa erittäin nihkeästi lainaa pienituloisille eläkeläisille joilla omaisuutta on vähän asunnon lisäksi.

Asunto-omaisuus on nimenomaan siitä "huonoa omaisuutta", että se kerryttää varallisuutta, muttei ole kovinkaan helposti realisoitavaa sellaista jos itse asut kyseisessä asunnossa. Ainoastaan vuokraamalla toiselle asunto tuottaa oikeasti käytettävissä olevaa tuloa ja siinäkin vaiheessa karkeasti noin puolet vuokratuotosta täytyy sijoittaa asunnon ylläpitoon & tulevien remonttien rahoittamiseen.

Miksi suomalaiset eivät säästä?


Säästöblogi on kenties se huonoin paikka kyseiselle kysymykselle, mutta kysytään nyt silti. Osaako joku sanoa miksi suomalaiset eivät varaudu eläkepäiviinsä vaikka tutkimuksen mukaan ymmärtävät etteivät heidän eläkkeensä tule luultavasti riittämään haluttuun elintasoon? Johtuuko se suomalaisesta melankoliasta mallilla "monttuun sitä joutuu heti eläkkeelle pääsyn jälkeen kuitenkin", tai onko se sitä iänikuista jahkailua "ehtii sitä myöhemminkin, onhan tässä aikaa tuhlata ensin ja säästää sitten" vaiko kenties puhdasta saamattomuutta?

Itse kallistun saamattomuuden ja ajattelemattomuuden puolelle. Ainakin omalla kohdallani, mutta uskoisin saman olevan syynä useimmilla muillakin. Ihmiset eivät osaa ajatella tarpeeksi pitkäkantoisesti talouden tärkeiden päätösten kohdalla vaan elävät liikaa tässä hetkessä digilaitteineen, uusine hienoine autoineen ja monen sadan neliön omakotitaloprojekteineen. En halua antaa siis väärää kuvaa, hetkessä eläminen on kenties tärkeintä mitä ihminen voi osata, mutta se tulisi osata tehdä vähemmän taloudellisia resursseja kuormittavasti. Eli ystävät, ilmaiset ja halvat harrastukset, luonto sekä muu materiaa & rahalla ostettavaa luksusta hylkivä elämäntapa tulisi olla paremmin esillä ihmisten tehdessä kulutuspäätöksiään. Kaikki mikä kehittää taitojasi niin, että sieltä on saatavissa sivutuloja silloin tällöin on positiivinen piirre harrastuksissa vaikka se maksaisikin. Esimerkiksi eksoottisen kielen maksullinen opiskelu on turhaa ellet saavuta sitä opiskelemalla esimerkiksi tuloja tulkkauksesta tai vältä kyseisiä tulkkauskuluja matkustaessasi. Tämä siis jos rahat ovat tiukassa, jos rahaa on yli tarpeen ja säästäminen onnistuu tuon ohella niin kaikin mokomin!

Suomalaisten keskiansio vuonna 2013 oli 3200€ kuukaudessa, suurimmalle osalle meistä satasen tai kahden säästäminen kuukaudessa ei pitäisi siis olla minkäänlainen ongelma. Vaivainen satanen kuussa kolmikymppisestä eläkeikään tarkoittaa yli 40 000€ säästöjä eläkkeen alkaessa eli pienestä summasta kasvaa suuri apu muutaman kymmenen vuoden eläkeiän kuluja kattamaan. Sama toimii tietysti toiseenkin suuntaan, jos maksat 100€/kk kaapelinetistä ja satelliittikanavista niin menetät vuosikymmenien mittaan tuon samaisen summan.


Kakkososassa pureudun tuohon laskennalliseen puoleen ja huomataan, että eihän se säästäminen nyt niin vaikeaa pitäisi olla. Esillä on myös yksinkertainen laskutoimenpide millaisia bonuksia noilla summilla saavuttaa eläkkeen ajalle :)

maanantai 4. tammikuuta 2016

Vuoden 2015 päätös ja 2016 tavoitteet

Vuoden 2015 tavoitteet olivat seuraavat:

1. Ainakin tammikuussa avaan kauppareissut excel-kirjauksen kautta kokonaan jotta näen mihin ne rahat oikein kuluvat, 300€ kuukaudessa ruokaostoksiin on ihan helvetisti liikaa mitä tuo Danskebankin mobiiliversio näytti asioita läpikäydessä.

2. Polttoainekulut alle 150€/kk.

3. Hätävarastoon 500€ lisää jolloin saldo on 1500€.

4. Ruokalaskut maksuun kokonaan S-Pankin käyttötilin kautta seurannan helpottamiseksi.
5. 12kk euriborilla varustetun 7485e asuntolainan tuhoaminen...
6. Toinen asuntolainoista on tällä hetkellä...lukemassa 56550e...sovitaan että tähän laitetaan maaliskuusta eteenpäin +100€/kk ylimääräistä = 457€/kk TAI summa vuoden lopussa alle 52000€. 

Näistä ykköskohta epäonnistui surkeasti, en jaksanut seurata menoja tarkasti kuin parisen viikkoa. Kohta kaksi onnistui yli odotusten, samoin kohta kolme onnistui vaikka kerran tuhosin hätävararahaston puolestatoista tonnista sataseen, saldo nyt melko tarkkaan 3000€. Kohta neljä epäonnistui, ruokamenoista suurin osa kyllä meni jo S-Pankin puolelta, mutta menot olivat niin paljon isommat kuin sinne varattu kuukausittainen budjetti, että oli pakko turvautua Dansken tiliin myös ruokakaupassa.

Toisen asuntolainan sain maksettua "julkisen" lupaukseni mukaisesti, siitä siis papukaijamerkki hattuun. Isompi asuntolainasaldo piti painaa alle 52000€ tai tehdä 100€/kk ylimääräinen lyhennys. Lyhennystä en muistanut tehdä, eikä olisi ollut varaakaan ja saldon osalta pääsin melko lähelle, mutta 52950€ on silti tonnin tavoitteesta jäljessä, miinus siis tästäkin.

Kolme onnistumista, kolme epäonnistumista. Itse antaisin ensimmäiselle tarkemman talousseurannan vuodelle arvosanan välttävä, jos joku on toista mieltä niin saa ilmottautua :)

Vuoden 2016 tavoitteet


Viime vuoden tavoitteet pysyvät edelleen eli polttoainelasku alle 150€/kk, ruokalaskun maksaminen S-Pankin tililtä sekä sen painaminen alle 250€/kk JOKA IKINEN KUUKAUSI! Keittiölainaa on jäljellä muistaakseni joku 2400€, sen maksan pois tämän vuoden loppuun mennessä, tahti on 300€/kk tai enemmän.

Nyt kun lainoja on niskassa enää yksi, keittiön remonttilaina poislukien, on helpompi keskittyä ja laskea erilaisten summien vaikutuksia tosielämään. Otetaan ensimmäisenä listalle hätävarat jonka jälkeen asuntolainan tilanne ja sitten se kauan jo mielessä muhinut rahojen sijoituskohde.


Hätävarapuskuri


Tällä hetkellä noin 3000€. Asuntolainaan joka kuukausi menevä ylimääräinen lyhennys kerryttää sinne puskuria ja kahden ihmisen taloudessa muutkin asumismenot tuovat turvaa kun toinen ottaa osan harteilleen. Kuitenkin noita pakollisia menoja on kuukaudessa joten varastoa on syytä pitää yllä ja omassa tapauksessani kerryttää vielä lisää. Otetaan vuoden 2016 tavotteeksi saada vuoden loppuun mennessä tilin saldoksi 4000€. Sillä pärjää jo tilanteessa kuin tilanteessa joten isompi määrä tuskin on tarpeen ja vuonna 2017 on sitten taas astetta levollisempi olo rahatilanteen osalta :)

Kävin itseasiassa tässä eräs päivä keskustelun hätävarapuskurin tarpeesta. Vastapuolen mielipide oli ettei puskuria tarvita koska on olemassa vakuutukset ja visa, jos ongelmia ilmenee niin loput voi ottaa sijoitusomaisuudesta ja salkusta. Tämä on tietyllä tapaa totta ja toimii varmasti ihmisellä joka tuntee taloutensa numerot läpikotaisin. Normaalilla tallaajalla visan vinguttaminen pesukonetta ostaessa on aika vaarallista kun sen takaisinmaksu saattaa vahingossa lipsahtaa useamman kuukauden päähän jossa on jo kenties seuraava ylimääräinen kustannuserä odottamassa.

Vakuutus ei myöskään potkaise kehiin heti, eli jos talo palaa tänään (ja kenties se Visa siinä mukana) ja tarvitset vaatteet & ruokaa heti huomiselle niin vakuutuksesta et rahoja saa noin nopealla vauhdilla. Etkä sen paremmin sieltä Nordnetin sijoitussalkusta käyttötilille.

Asuntolaina


Ensi vuoteen lähdetään siis lukemasta ~52950€. Vakiolyhennys lainalla on 320€ sisältäen noin 60€ korkoja eli lyhennyksen osuus on noin 260€ kuukaudessa. Helmikuussa on koron tarkistus ja jos ei ihmeitä tapahdu niin korko tipahtaa 45€/kk tienoille, lyhennyksen osuus tulee olemaan siis noin 275€/kk.

En tietysti millään malttaisi lyhentää lainaa vakiotahdilla seuraavaa viittätoista (15) vuotta vaan haluaisin tinkiä tuostakin reilusti. Maksamalla 260+50% eli 390€+koron säästäisin laina-ajassa puolet eli laina olisi maksettu kaiken järjen mukaan alle kahdeksassa vuodessa.

Voisin myös tehdä niin, että maksan etukäteen vaikkapa kesäkuussa tuleviin lomarahoihin asti tuplasti lainaa ja sitten loppuvuoden maksan pelkät korot. Tuolla suunnitelmalla en tosin lyhennä laina-aikaa ollenkaan joten lopulta en säästä mitään. Ei siis tätä keinoa vaikka tällä saisikin "ylimääräistä" rahaa käyttöön kesäkuusta joulukuuhun.

Päätän tylysti, että laina lyhenee tammikuusta lähtien keskimäärin summalla 400€kk plus korot. Tämä tarkoittaa 140€ ylimääräistä lyhennystä tammi-helmikuulle ja 125€ ylimääräistä maaliskuusta eteenpäin. Tällä summalla laina olisi maksettu useamman vuoden etuajassa, mutta tarkistetaan tietysti tilanne viimeistään vuoden 2016 lopussa ja mietitään onko tarvetta muuttaa suunnitelmaa.

Sijoitukset


Nyt kun lainanlyhennysmäärä putoaa reilusti vuodesta 2015 niin se jättää melkein 600€ kuukaudessa ilman tarkoitusta. Tyttöystävä ottaa lisäksi hoidettavakseen yhtiövastikkeen, sähkölaskun ja suuremman osan ruokaostoksista eli vapauttaa karkeasti laskettuna noin 200€ lisää valuuttaa. Mitähän noille pitäisi sitten tehdä jos tavoitteena on taloudellinen turvallisuus ja hyvä elämä? Moni taitaakin jo arvata mikä on suunnitelma ;)

Eli vuoden 2016 tavoitteena on sijoittaa 5000€ suuruinen summa tuottamaan pääomatuloja normaalin palkkatulon rinnalle. Mahdollisuus olisi varmasti päästä kymppitonniinkin, mutta alotetaan tuommosesta realistisesta määrästä ja tarkistetaan sitten vuodelle 2017 ylöspäin. Tuolla 5000€ summalla pitäis olla 4% säännön perusteella mahdollista saada noin 140€ vuodessa ylimääräistä käteen verot huomioituna. Sillä maksaa melkein auton vuosittaiset vakuutukset hamaan tappiin asti. Tai sitten tuo 4% suurempi lähtötilanne seuraavalle vuodelle jos tuotot sijoitetaan suoraan uudelleen.


Tähän saa sitten heittää ehdotuksia hyvistä sijoituskohteista. Teen myöhemmin vielä oman tekstin sijoitusportfoliosta, mutta eihän niistä etukäteen tiedossa olevista hyvistä kohteista haittaakaan ole. Oma idea on sijoittaa osakkeisiin, kohteena yritykset jotka menestyvät taloustilanteesta välittämättä, eli valmistavat tuotteita joita ihmiset ostavat aina tilanteesta riippumatta. Mutta laajemmin katsottuna lähinnä indeksit, etf:t ja suorat osakesijoitukset kiinnostavat. Mitä pienemmät oheiskulut niin sen parempi. Välittäjäksi olen ajatellut Nordnettia, mutta jos esimerkiksi Seliggsonilla tai joillain ulkomaisilla toimijoilla on lyömättömiä tuotteita tarjolla niin heitelkää vaan vinkkejä tulemaan jotta osaan nekin tarkastaa :)

Joulukuun 2015 tulot ja menot

Tutulla asialla taas kerran, pyhien takia yhteenveto viivästyi jonkin verran väärän vuoden puolelle. Aavistelin joulukuun olevan erittäin positiivinen veronpalautusten ja pienen veroprosentin ansiosta, mutta ihan näin hyvään tulokseen en uskonut itsekkään. Pidemmittä puheitta:

Danske


Tuloja joulukuussa oli 4492€ sisältäen palkkatulot ja veropalautukset. Menoja 4104€ joten tuloksena mukava 388€ plussaa :)

Ainut normaalista poikkeava meno oli polttoainelasku, työmatka pitenee nyt taas vuoden tauon jälkeen kun asumme "minun" asunnollani. Ostin myös ergonomiamallisen hiiren jonka työnantaja lupautui maksamaan takaisin kululaskua vastaan vuoden alussa. Autoon ostin hieman hifiä jotta pidentyvä työmatka sujuu rattoisammin ja pääsen eroon tuosta korvalle asetettavasta hands-free palikasta.

Visaan meni myös tonni, laskin ostosajankohdat hieman huonosti jonka takia koko potti pamahti joulukuulle maksettavaksi. Sisältää marraskuussa tehdyn pienen loman Tallinnaan, auton varaosia marras-joulukuun vaihteesta ynnä muita pieniä remonttikustannuksia kodin puolelle.

















 S-Pankki


S-Pankissa tuloja 908€ sisältäen säästöön laitetun 650€, ruokaan laitetun 250€ ja bonukset, ynnä korot 8€. Menoja 300€ joten tuloksena 607€ plussaa.


Yhteenveto


Kaiken kaikkiaan kuukausi jäi 1019€ plussan puolelle. Normaalia suuremmista tuloista johtuen asuntolainojen osuus tuloista ja menoista romahti, mutta tärkeimpänä seikkana oli toisen asuntolainan pois maksaminen pari vuotta etuajassa. jatkossa nekin rahat saadaan parempaan käyttöön :)

Tähän vuoden loppuun on hyvä vielä laittaa tilanne asuntolainoista ja säästötilin tilanteesta, pääsin mukavasti yli kolmen tonnin silläkin osa-alueella joten vuosi 2016 alkaa melko mukavissa tunnelmissa talousasioiden osalta :)





Näillä mennään Uuteen Vuoteen ja kohti uusia haasteita. Seuraavana omassa seurannassa taitaa olla vuoden 2015 tavoitteiden kertaus ja analysointi sekä tavotteiden julkinen asettaminen vuodelle 2016.



Millä fiiliksillä itse lopettelit vuoden 2015, tuliko tavoitteet saavutettua vai jäikö jotain hampaankoloon uudelle vuodelle? :)