torstai 1. lokakuuta 2015

Pankkien palvelumaksut

Kuukausittainen palvelumaksu pelkän tilin käytöstä 7.40€, etuohjelmien kautta alimmillaan 1.5€, lainanmaksusuunnitelman muutos 60€ tai enemmän, palvelumaksu rahojen tallettamisesta tai nostamisesta konttorilla, saldon tarkistus automaatilla, laskutuspalkkio lainanlyhennyksissä, jne. Kuulostaako tutulta? Itselläni turhankin tutulta ja suoraan sanottuna vituttaa. Kiinnostaisi kuulla paljonko muilla on noita ns. pakollisia palvelumaksuja jonkin tietyn pankin peruspalveluista tai esimerkiksi noiden asuntolainojen maksumuutoksista.

Ymmärrän, että pankeilla menee huonosti, konttoriväen palkat on maksettava ja niitä ei läpinäkyvyyden nimissä voi noin vain piilottaa lainakorkoihin ja marginaaleihin. Mutta silti, 6.40€ esimerkiksi Danskella joka ikinen kuukausi vain sen takia, että sattuu olemaan siellä tili+laina+verkkopankkitunnukset kuulostaa aika räikeältä, se on kuitenkin noin 10% siitä mitä maksan kuukausittain korkoina päälle 50000€ asuntolainasta. Ja kummastakin asuntolainasta menee 2.5€/kk laskutuspalkkiota per laina, onhan se melko kallista kun automaattinen järjestelmä tuon lainan säännöllisesti laskuttaa tililtä? Miksi firmat kehottavat siirtymään paperilaskuista e-laskuihin, jos pankki velottaa heiltä tuon saman 2.5€/lasku suoraveloituksesta. Vai velottaako, onko tuo maksu pelkästään henkilöasiakkaille?

Tämä sai hieman miettimään tilannetta, miksi maksaa moisia hintoja, ja ennen kaikkea miten noista kannattaisi pyrkiä eroon? Ilmaisiakin vaihtoehtoja kun sattuu olemaan, esimerkiksi S-Pankki tarjoaa peruspalvelut ilmaiseksi.

Esimerkki Danske vs. S-pankki


Itselläni on siis Danskessa palkkatili, x2 asuntolainaa, Electron ilman luottoa sekä verkkopankkitunnukset. Tuosta hyvästä veloittavat 6.4€/kk, tai siis Etuohjelmaan liityttyäni 1.5€/kk, kunnes lainamäärä putoaa jolloin hinta nousee jonnekin 4€/kk ja lopulta tuonne 6.4€/kk. Ellen sitten halua sijoittaa rahojani heidän kauttaan, jotta voivat vetää samat rahat sijoitussalkun törkeän korkeina hallinnointi- ja kaupankäyntikuluina.

Vielä viime vuonna minulla oli verkkopankkitunnukset, tili ja opintolainaa myös Tapiolassa, heillä kuukausimaksu oli muistaakseni 6€. Onneksi pääsin siitä eroon, ja nyt Tapiola taitaa olla sulautunut aika vahvasti S-Pankkiin joten (toivottavasti) muutkin pääsevät eroon noista palvelumaksuista.

Toinen tili (ruoka) sekä säästötili ja luottokortti on S-Pankin kautta, heillä kulut tasan 0€ kuukaudessa.

Joka kuukausi siirrän suuren leijonanosan palkastani tuonne S-Pankin puolelle, Dansken puolelle jää sen verran, että suoraveloituksella olevia e-laskuja varten on rahaa tilillä ja muutama saturainen muihin menoihin. Miksi en siis heittäisi Dansken verkkopankkitunnuksilla ja kortilla vesilintua? Onnistuuhan sen asuntolainan lyhennys ilman verkkopankkiakin? Siirtäisin Dansken tilille joka kuukausi sen verran rahaa, että siellä on tarpeeksi lainan suoraveloituksiin, muut laskut siirtäisin suoraveloitukselle S-Pankista ja ohjaisin palkkarahat sinne. Asuntolainan määrää voisin pitää silmällä konttorin tiskillä kerran vuodessa ja muuten automatisoidulla excel-taulukolla kotikoneella. 50 000€ ei kuitenkaan tule maksetuksi yössä eikä kahdessa joten tarkkuusvaatimus seurannalla ennen viimeisiä saturaisia on erittäin löysä.

Danske perii lainan maksuohjelman muutoksesta 60€ tai enemmän, riippuen muutoksen suuruudesta. Yritin laittaa toistuvan maksun asuntolainaani peruslyhennyksen lisäksi, heidän järjestelmänsä ei hyväksynyt sitä. Asiakaspalvelusta sanoivat, että ainut vaihtoehto on tehdä maksuohjelman muutos suuremmalle summalle, arvatkaa teinkö. Tällekin löytyi tietysti kiertoreitti, syötin viidessä minuutissa järjestelmään tusinan verran uusia laskuja joille annoin jokaiselle eräpäivän peräkkäisten kuukausien 15.pv. Näin lainoihin menee joka kuukausi ylimääräinen lyhennys eikä minun tarvitse asialla vaivata päätäni, tiedän siellä olevan rahaa noiden lainojen maksamiseen.

1.5€/kk ei tunnu paljolta, 18€ vuoteen. Mutta mitä muuta tuolla saa? Ei juuri mitään, vain esimerkiksi ylimääräisen joululahjan joka muuten jäisi ostamatta, auton päästömittauksen vuosittaiseen katsastukseen, yhden auton kesärenkaan neljästä neljän vuoden välein, pullon viiniä joulun kunniaksi. Kyllähän tuolla siis jotain muutakin saa, miksi siis tunkisin sen pankille kun en saa automatisoitua maksuliikennettä lukuunottamatta mitään muuta rahanarvoista palvelua?

Entäs kun palvelumaksu nousee jossain vaiheessa sinne 6.4€/kk lukemaan, 76.8€ vuodessa. Sillä saa jo koko hiton rengassarjan neljän vuoden välein, aika monta pulloa viiniä jouluksi ja monen monta lahjapakettia sukulaisille. Sillä saa hitto jo kahden viikon sapuskat kaupasta tai maksaa kolmen kuukauden puhelinlaskut. Sijoittamalla tuommosen pienen summan, saat tulevaisuudessa siitä vastineeksi kolmisen euroa vuodessa hamaan tulevaisuuteen saakka 4% tuotolla laskettuna. Alkaako jo tuntumaan?


Kenties hieman sekavaa ajattelua ja vielä sekavampaa ulosantia kun kirjotin nopeasti sen tarkemmin jäsentelemättä. Mutta lopputulos on, että itselläni on edessä pienen asiakaspalautteen kirjottaminen Dansken suuntaan. Kuten sähkösopimuksen kilpailuttamisessa, tässäkin saattaa hyvällä tuurilla olla pelivaraa asiassa. Jos ei, niin taidanpa käydä ensi viikolla S-Pankissa ja muissakin paikallisissa pankkiliikkeissä kysymässä millaisilla ehdoilla saisin siirrettyä lainani ja koko rahaliikenteeni heidän puolelleen :)


14 kommenttia:

  1. Bittiraha, vertaislainat ja pikavipit ei ole saanut minua sijoitusmielessä innostumaan, mutta yksi positiivinen asia niissä on - ne haastavat perinteiset kivijalkapankit. Enemmän vaan pieniä toimijoita ja lisää tervettä kilpailua alalle!

    VastaaPoista
  2. Sama ärsyttää muakin. Yrityksen tililtä 0,10 € joka tapahtumasta, 0,50 €, jos kyseessä tilinumeroton tapahtuma. Itse ajattelin, että vaihtaisin henk.koht. tilini S-pankkiin, vaikka S-ryhmää muutoin kyllä boikotoin. Tuskin sinne firman tiliä voisi vaihtaakaan, tai mistäs sitä tietää. Mulle kun ei ole merkitystä millään lainan koroilla tms., kun ei lainaa ole. Ainoastaan rahan siirtämisen hinta merkitsee, ja tilin pakollinen kuukausimaksu. Mieluiten en vaihtaisi pankkia, joten ehkä on ensin yritettävä käyttää tuota S-pankkiin vaihtoa vain omassa pankissa kiristyksenä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Korjaan: viitenumeroton tapahtuma, ei tilinumeroton tietenkään...

      Poista
    2. Siis periikö pankki 10snt jokaisesta tapahtumasta esimerkiksi kun asiakas maksaa sinulle? Ja jos kyseessä osamaksu, tms niin 10snt per lyhennys? Tuosta kertyy aika iso summa lopulta jos asiakkaita on paljon, sata asiakasta ois jo 10€ ja tuhat asiakasta 100€?

      Nyt kun asiassa ollaan, niin osaatko selventää miksi firmat pyrkivät eroon käteisestä ja siirtyvät pelkästään sähköiseen maksamiseen, vaikka kortinlukijat, yms tällaiset tuovat huomattavia sivukuluja toimintaan?

      Poista
    3. Se menee just noin. Perustin tilin kiireessä enkä kummemmin ehtinyt vertailemaan. Mulla on harvoja asiakkaita, mutta ne sitten maksaa kerralla vähän isompia summia. Ainoastaan siitä syystä olen tota systeemiä vielä kestänyt.

      Minäkin oon ihmetellyt tuota käteisestä eroon pyrkimistä. Syynä voi olla joku kirjanpidollinen juttu, esim. mitä kuluja kirjanpitäjä perii käteiskirjauksista verrattuna muihin. Tai sitten se, että pankki vie käteistalletuksista aina jotain välistä. Mun pankissa prosentti on niin iso, että en vois kuvitellakaan vieväni käteiskassaa tilille ihan vaan siksi kun se korko vituttaa. :D Mutta en oo pitäny sitäkään ongelmana, kun voin kirjata käteiskassaan tulevat asiat kirjanpitooni yksityisotoksi eli käyttää ne suoraan lompsasta, ja sitten verot ym. jotka niistä menee, maksan tililtä, missä aina on jotain muusta liiketoiminnasta tullutta. Ja tosi vähän mulla käteistä pyöriikään, siis yrityksellä.

      Poista
  3. Nordeasta meillä sekä talolaina että entinen asuntolaina eli nykyinen sijoitusasuntolaina. Palkat kulkee sieltä tietenkin. Mitään maksuja pankkipalveluista, ei tilimaksuja, ei korttimaksuja MasterCard goldista tms.Lainassakaan ei ole mitään kuukausittaista laskutuslisää ja marginaalikin pienenee negatiivisen koron verran. Vaihda pois Danskesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla Nordean käytännöistä, pitää kysästä siis myös heiltä. Työpäivien pituuden takia en tahdo keretä kivijalkakonttoreille, mutta onneksi nykyään ainakin alustavat kyselyt voi hoitaa varmasti myös sähköpostilla :)

      Poista
  4. Juuri tässä aamusella laskeskelin perheen ensi vuoden budjetteja ja huomasin tyttöystäväni opintolainan takaisinmaksun alkavan ensi kesänä. Verkkopankissa oli jo valmiina takaisinmaksusuunnitelmakin. Tasalyhennys, eli lyhennystä sama summa joka kuukausi ja lisäksi muuttuva korkomäärä kesä- sekä joulukuussa. Maksuaikaa sellainen 14 vuotta. Ja se kuukausikulu, 6,00 € joka kuukausi.

    Tuntuu melkoisen järjettömältä maksaa 1000 euroa lainan päälle pelkästään siitä ilosta, että saa maksaa sen takaisin. Pankkina juurikin Danske. Mieluummin maksaisi vaikka joka vuosi koko lainan vuosilyhennyksen kerralla. Lainan siirto toiseen pankkiinkin maksaa ilmeisesti 250 euroa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo itselläni oli Tapiolan opintolaina-aikana myös joku kuukausittainen käsittelykulu, samaa 6€ luokkaa ja siihen sitten tietysti se 6€ palvelumaksu vielä.

      Tuommosella kululla tulee kenties halvemmaksi ottaa toisesta pankista käyttölaina, tms ja maksaa opintolaina suoraan pois? 6€ kuukaudessa nostaa kuitenkin lainan korkoa aika monta prosenttiyksikköä ylöspäin joten opintolainan matalasta korosta ei ole mitään apua :(

      Poista
  5. Osuuspankissa ei ole mitään kuluja, jos on omistajajäsen. Homma toimii niin, että saat bonusta säästöistä, talletuksista ja lainoista. Bonuksen määrä on tietty prosenttiosuus kokonaisummasta. Esim. jos tilillä on 5000€, säästötilillä on 5000€ ja asuntolainaa on 90000€, niin kokonaissumma on 100 000€, josta saat bonusta 0,35% vuodessa eli noin 30€ per kk.

    Bonus maksetaan kuukausittain ja sitä voi käyttää perus pankkipalvelujen kuluihin 2-3€/kk (sis. visan) ja lainanhoitokuluihin 2-3€/kk. Lisäksi ylijäävillä bonuksilla voi maksaa vaikka kotivakuutuksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on melkein koko suku Osuuspankin jäseniä, mutta itse olen jostain syystä aina karsastanut sitä. En tiedä mistä johtuu, mutta kyseinen pankki on tuntunut jotenkin kaukaiselta ja heidän järjestelmänsä monimutkaiselta. Ei ehkä vähiten sen takia että omistajuus on sidottu vain yhden paikkakunnan pankkiin ja kaikkia asioita ei voi hoitaa toisella puolella Suomea olevassa Osuuspankissa, sama nimi mutta eri yritykset siis.

      Voihan tuonnekin laittaa viestiä lainakilpailutuksesta, katsotaan mitä vastaavat :)

      Poista
  6. Tämä on jo vanha kirjoitus, mutta kirjoitanpa silti. Itsellä aikalailla sama tilanne, lainat Danskessa ja S-tili säästötilinä, ei käyttötilinä.

    Nyt 1.4. Danskella menee palvelumaksut uusiksi ja ne nousee todella ryöstöhintoihin. Minun tilanteessa nyt maksan 24e/vuosi tilistä, tuon 1.4. jälkeen se pomppaa 85e/vuosi plus vielä esim.automaatti nostot yms. "ylimääräiset" palvelut heiltä. Eli yli 3., melkein 4. kertaistuu maksut!! Olen itsekin heittämässä Danskella vesilintua ja siirtämässä kaikki lainatkin S-pankkiin. Toivottavasti heillä ei tule maksuja, tai ainakaan näin korkeita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No huh huh! En ole itse kyllä huomannu noita maksujen nostoja, vaikka hinnastomuutoksista muistan lukeneeni jossain vaiheessa. Kannattaa todellakin kilpailuttaa ja siirtää lainat, tällä hetkellä marginaalitkin on alempana kuin viimeisen parin vuoden aikana, asuntolainassa on hyvinkin mahdollista päästä neuvottelemalla 1% tai alle :)

      Itselläni kilpailutus ei tuottanut parempaa tulosta joten oon vielä tuon Dansken kanssa kusessa, mutta pitää tarkistaa kyllä nuo palvelumaksut ja arvioida tilanne uudelleen. 85€/vuosi on jo niin korkea pelkästä palveluiden käyttämisestä, että se syö hyvänkin lainamarginaalin suht tehokkaasti...

      Poista
  7. Hei kaikki, näin kommentteja ihmisiltä, jotka olivat jo saaneet tyhjät ATM-kortit Mike Fisheriltä. Olin rehellisesti sitä mieltä, että se oli huijaus, ja päätin sitten tehdä pyynnön heidän suositustensa perusteella. Muutama päivä sitten vahvistin oveni vaiheessa, että olen saanut tyhjän korttini nostaakseni 12 000 euroa, jonka pyysin yritystoimintaan. Tämä on todella hyvä uutinen, ja olen niin onnellinen, että neuvoan kaikkia niitä, jotka tarvitsevat todellista hakkeriä, ottamaan yhteyttä häneen ja varmistamaan, että he korvaavat hakemuksen sähköpostitse (teksti tai puhelu) +1 315-329-6320. On olemassa vilpittömiä hakkereita
    He pystyvät toimittamaan tyhjät ATM-korttisi
    Ota yhteyttä herra Mike
    Sähköposti: blankatm002@gmail.com
    Puhelin: +1 (301) 329-5298

    VastaaPoista